Itku

Jetteri on nyt ollut kohta kolme viikkoa sairaslomalla, ja taitaa vieläkin ontua. Yöt se on karsinassa, mutta välillä laitumella se innostuu juoksemaan... Ei sitä kuitenkaan kehtaa pitää karsinassakaan jatkuvasti, ja eristäminen kavereista saisi sen vain juoksemaan enemmän. Ahdistaa... Nyt alkaa oikeasti tuntumaan, mitä olen tehnyt. Itku!

Eemeli on onneksi hyvässä terässä, mutta ei se korvaa Jetteriä; sen pehmeitä askellajeja, sen uskomatonta herkkyyttä, ratsastuksen keveyttä, eteenpäinpyrkimystä, ja sitä tunnetta upeaa, kun se pyöristyy ja kulkee harmoniassa. Ja lisäksi meidän välit ovat aika tulehtuneet, kun olen viettänyt sen kanssa niin vähän aikaa. Eilen Jetteri ei meinannut millään antaa laitumelta kiinni. Ennen se on tullut oikein iloisesti vastaan, nyt se juoksi korvat luimussa karkuun. Harmitti. Ehkä se siitä, kun nyt terästäydyn ja alan puuhata enemmän sen kanssa asian korjaamiseksi.


Niin, se Eemeli. Onneks nyt on sentään se, asiat voisivat olla huonomminkin. Eilen sitä tuuppasin, oli aika kova menointo. Ravissa pyöristyi kohtalaisesti, ja jopa laukassa ihan aavistuksen (?)! Hyppäsinkin sitten vähän tuota kuvassa olevaa pientä 70 cm rataa. Kuvan punaiset täplät esittävät kartioita. Laukanvaihto ristikolla suoralla tiellä oli haastava, mutta Eemeli kääntyi hyvin ja pari kertaa vaihto onnistuokin! Ja herranjestas, minä olin hypyissä mukana ja istunta oli ehkä kenties kohtalainen?! Sai Emppu taputukset, ja verkattiin sitten lopuksi pellolla. Olipas hyvä muoto Eemelillä! ♥ Onneksi papparainen piristi vähän. :)

Niin, ja 1000 kävijää on tainnut tulla tässä parin päivän sisään täyteen! Kiitoksia kovasti kaikille vierailijoille! :)