keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Taiteilua Jetterin kanssa ja Empun irtojuoksutus

Eilen ei harmittanut lähteä pimeään ratsastamaan, kentän valot olivat niin hyvät. Pidän tuosta valon väristä, sellainen oranssinsävyinen, lämmin.

Jetteri oli taas tosi kiva hoitaa, sitä pystyy hyvin harjaamaan karsinanovi auki. On se vaan niin suloinen tunkiessaan päätä syliin... <3

Suunnittelin hienon koulutreenin sen Tina Sederholmin kirjoittaman Ratsasta paremmin-kirjan perusteella. Aluksi taivuttelin kovasti, Jetteri tuntui kääntyvän ja taipuvan volteilla huonosti, jopa niin, että sen takaosa lähti välillä liiraamaan! :o Yritin korjata asiaa hidastamalla vauhtia ja jopa pysäyttämällä, mutta olin aika neuvoton... Laukassa oli sama ongelma, mutta Jetteri liikkui siinä paljon rennonpana ja piti hyvin painon takaosalla. Sitten treenasin siirtymäsarjoja: 10 askelta harjoitusravia keventäen, 10 askelta keskiravia (eli askeleenpidennys)  keventäen, 5 askelta keskiravia satulassa istuen ja pysähdys suoraan ravista. Ja Jetteri oli ihan huippu... Hemmetin hienot lisäykset teki varsinkin lopussa, ja oli tosi kevyt kädelle. Välillä ratsastin sen volteille ja taivutin sitä siirtymisten lomassa. Kokeilin laukassa samaa, ja sain ällistyä taas. :D Mikä fiilis. Laukkavoltit kyllä olivat aika tappelua, mutta sitten loppuraveissa sitten tein loivia kiemuroita ja niitä tappeluvoltteja.

Loppukäynnit tein maastossa, vaikka hyvä, että näki edes, milloin mennään ojassa ja milloin tiellä. Sitten olikin tosi kiva, kun parin metrin päästä puskasta lähtee teeriparvi räpistellen lentoon. Jetteri oli ihan huippu, se ei edes sävähtänyt juurikaan! Olin ihan satavarma, että se saisi laakin ja pomppaisi karkuun. Hurja heppa, olin sitten tuplasti iloinen kun palasimme pihalle.

Eemeliä en jaskanut ratsastaa, niin irtojuoksutin sitä. Eemeli tykkää siitä tosi paljon, ja oli eilenkin ihan intona! Se lähti pienestä riimunnarun heilautuksesta raville (pidin siis riimunnarua apuvälineenä), eikä laukkaakaan tarvittu kuin pari maiskautusta. Sitten pappa ei olisi välillä millään meinannut malttaa pysähtyä, kun pyysin äänellä ja kehonkielellä, Eemeli vaan viipotti ihan onnessaan korvat pystyssä kiitoa kenttää ympäri! :D Se vapaaehtoisesti kokosi itseään laukassa ja ravissa, ja viskeli päätään oikein orimaisesti. Se kuitenkin kuunteli minua hyvin tarkasti, kun suunnanvaihtoonkaan ei tarvinnut muuta, kuin että itse vaihdoin riimunnarukättä ja käännyin ympäri Eemeliä vastaan. Poika kääntyi suunnanvaihdoissa pari kertaa ihan kuin pennin päällä ja vaihtoi laukan siinä lennossa. Yllättävän ketterä pappa kyllä oli, tuommoinen vanha suokkiputte. :)

Sitten vähän tuuppasin Eemeliä loppuverkaksi. Sekin poikitti takaosaa toiseen kierrokseen! :o Otin varmaan liikaa sisäohjasta, sillä kun keskityin ulkoavuilla tukemiseen, Eemeli liikkui nätisti kaarevilla teillä. Mutta töitä se vaati kyllä! Pyöreänä se liikkui koko ajan ja oli koko ajan kuulolla. Olin tyytyväinen, ja Eemeli myös, kun sai revitellä kunnolla.

Tänään pidän höntsipäivän heppojen suhteen. Äiti saa mennä Eemelillä maastoon, Jetteri taas pääsee lepäilemään, kun eilen oli niin kova treeni. Huomenna sitten on tunninpitoa jälleen luvassa! :)

MUOKKAUS// No en sitten onnistunutkaan pysymään poissa tallilta, lähdin Eemelin kanssa kuutamomaastolle. Oli tosi pimeää, eteenpäin näki reilu 20 metriä kerrallaan, ojanpientareet nipin napin. No minä luotin Eemeliin ja pisteltiin sitten menemään ilman satulaa tiellä. :) Laukkaakin uskalsin mennä tosi paljon, ei ollut ongelmia, vaikka se olikin ihan riskipeliä. Meillä oli kuitenkin hirmu hauskaa, kiljuin onnesta... Olipa kivaa. Ihana Emppu. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti