tiistai 15. marraskuuta 2011

Hepat kulkee ja elämä hymyilee :)))

Pahoittelen päivitystaukoa! Kiireistä on ollut, ratsastustunteja olen vähän pitänyt ja heppakerhokin oli viime viikolla.

Oli ihana viikonloppu! Lauantaina liikutin Eemelin vähän väsyneenä, en mitään ihmeellisiä jaksanut vääntää, pistin vain olympiat suuhun ja sitten ilman satulaa tuuppailemaan. Eemeli oli tosi kiva! Takaosa pysyi reitillä, ja se kuunteli yllättävän hyvin. Laukatkin onnistuivat. Oikea kierros oli tosi hyvä, mutta vasemmassa kiekassa tein vähän nostoja, ennen kuin aloin kunnolla työstämään laukkaa, Emppu kun siinä kierroksessa alkaa niin helposti kaatumaan sisäänpäin. Sain kuitenkin sen tasapainon kuntoon, eikä heppa painanut ohjalle. Annoin Eemelin laukata vähän vapaasti löysillä ohjilla. :D Se oli ihan innoissaan, kovaa vauhtia veti kenttää ympäri! Loppuraveissa vielä tuupattiin hienosti. Kun Eemeli tuntui olevan oikeasti kuulolla, annoin sen pidentää askelta. Eikä se alkanut edes puskemaan lapa edellä, vaan tasapaino säilyi ja oli mahtava fiilis. Minä vaan nauroin onnesta selässä, kun Eemeli esitti elämänsä hienointa ravia!

Sunnuntaina palkitsin meidät hienosta tiimityöstä maastoreissulla. Sää oli aamusta tosi kirkas ja aurinkoinen, täydellistä. Ratsastin kotitietä pitkin maantielle, josta käännyin leveälle, hiekkaiselle sivutielle. Sieltä löytyi lisää pikkuteitä, joissa oli tosi muikeat ylämäet! Laukkasimme Eemelin kanssa kaksikin kilometrin pituista loivaa ylämäkeä. Hirmu hyvää kuntotreeniä vetää tuommoisia reippaassa laukassa. Eemeli olisi halunnut revittää täysillä, mutta hillitsin sitä vähän. Oli kyllä mukava lenkki. Talutin lopuksi Eemeliä vikan kilometrin kotiin, omatkin jalat vertyivät siinä samalla.

Ratsastin vielä Jetterin, Marika lupasi pitää minulle tuntia ja kuvatakin. Viimeksi olin ollut viikko sitten Jetterin selässä, ja yllätyin, miten hyvin ratsastus sujui! Kuvissa istunta ei ollut ihan kauhea, mitä nyt jalkkarit olivat taas liian lyhyet, samoin kuin ohjat, ja varpaat sojottivat välillä ulos. Tein heti aluksi vähän pohkeenväistöä, ja sain Jetterin heti kuulolle! Tietenkin se olisi halunnut juosta hömpöttää vaan ravissa ja kulki alkuraveissa välillä etupainoisena, mutta minulla oli kerrankin asenne kohdillaan; pyysin sitä keskittymään varmasti, mutta samalla lempeästi. 

Harjoiteltiin tuttuja temmonvaihteluja: 10 askelta harjoitusravia keventäen, 10 askelta keskiravia keventäen, 5 askelta keskiravia alas istuen ja seis. Marika oli hyvä ope, hän pisti meidät oikeasti lisäämään askelta. Pysöhdykset onnistuivat varsinkin lopussa tosi hyvin. Laukassa Marika vaati meiltä oikeasti lisättyä laukkaa, tuntui, että voiko tämä hevonen enää tämän kovempaa päästä näin "pienellä" kentällä. Jetteri oli hirmu hyvin kuulolla. Temmonvaihtelut tuovat siitä parhaat puolet esiin, se alkaa oikeasti kuunnella, ja minä osaan pyytää sitä pidentämään askelta. Fiilikset olivat tosi hyvät, ja olin tunnin jälkeen ihan onnessani. Paijasin Jetteriä hyvän tovin, ja annoin sille pari omenaakin. Hyvä ettei ottanut koko kättä herkkuineen kerralla suuhun! :D

Tässä vielä kuvia, copyrightit Marikalle!

Alkuverkasta, oli hieno jo alussa! :)



Ravinlisäys, riittäiskö keskiraviin? 
Lisäys
Keskilaukkaa yrittää esittää




Loppuvenytyksiä

Hihi <3

  
Eemeli oottaa kaveria
On se ihana

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti