Supervkl!

Ja Vilja saapui meille perjantai-iltana Marikan kanssa. Tästä seurasi kipeitä lihaksia, isoja ahaa-elämyksiä, harmin hetkiä, naurua, onnea ja tunteen siitä, että on tämä vaikea, mutta aivan ihana harrastus. Varsinkin jos siihen suhtautuu hyvin intohimoisesti. :p

Perjantaina ratsastimme kaikki yhtä aikaa. Vilja sai kokeilla Rusinaa ja ratsastaa sitä läpi rennolla asenteella, ja onnistuikin aika näppärästi! Minä ja Marika laitettiin hepat vaihtoon. Alkutunnin minä menin Kamilla, huii. En edes muista, milloin viimeksi olisin mennyt jollain muulla kuin suokilla! Keskityin pitämään tasaista ja pehmeää tuntumaa, mutta sorruin silti sahaamiseen. Yhyhy, tiiän että se on niin väärin kuin olla ja voi, mutta opetuksen puutteessa se on pinttynyt alitajuntaan. Paha tapa on kuitenkin hälventynyt selvästi, ja kun puolivahingossa onnistuin pitämään kädet ihan rauhassa, Kami liikkui tosi hienosti, ja sain sen jopa pidentämään askelta kunnolla. Laukannosto oli vähän opettelua, mutta Vilja käski ratsastamaan laukkaa lantiolla eteenpäin niin, että oli takareidet kyllä seuraavana päivänä kipeät. Tuloksiakin tuli, Kami kantoi itsensä ja käytti takaosaa ja selkää. On Marikalla hieno heppa, hän on tehnyt sen kanssa hyvää työtä! Loppuratsastuksesta vaihdettiin putteja, vedin Jetterillä ilman satulaa. Loppukäynnit tehtiin maastossa jutellen.

Lauantai oli sadepäivä, koko hemmetin päivä!. Silti minä ja Vilja lähdimme ulos sateeseen pitämään tuntia Rusinan omistajalle Annalle. Tunnin aiheena olivat raviympyröiden ja lyhyiden käyntisiirtymien ratsastaminen, Anna otti myös paljon laukannostoja pääty-ympyrällä. Vilja kävi myös itse selässä, ja juuri silloin sää sopivasti selkeni.

Rusina meni oikeassa kierroksessa useamman ympyrän upeaa ravia. Oikea kierros on vielä vaikeampi, mutta vetreämpi.

Harjasin Jetterin Viljalle valmiiksi Annan pikku tyttären kanssa, niin Vilja sai heti kivuta kouluhepan selkään. Näin se menee, se tulee meille vaan aina ratsastamaan, ja minä saan hytistä kentän laidalla kaksi takkia ja toppaliivi päällä ja silti ihan umpijäässä.  Sää oli kyllä ihan karmea. Koko ajan tuuli, ja vuorotellen satoi vettä, rakeita ja räntää. Lämpötila +3. Siinä säässä sitten yritin kuvata ja kopistaa... Onneksi ratsukon menoa sai ihailla!

Vastalaukkaa loivalla kiemurauralla

Jäisessä säässä vierähti puolipäivää, ja illalla uusiksi. Vilja valkkasi minua ja Marikaa, aiheena oli rento hevonen ja eteen-alas-ratsastaminen. Alun käynnin työstöt, alkuravit ja -laukat otettiin lähes ilman tuntumaa, ihan löysällä ohjalla. Ja sisäohjaa ei saanut käyttää, lukuunottamatta pehmeitä pidätteitä, kuin puristaisi pesusientä. Jetteri haki hyvin alan ravissa, mutta laukassa oli eka vaikeaa. Niin mahdottomalta tuntui, että saisi sen pysymään ympyrällä ja asettuneena ilman sisäohjaa. Apua. No tietenkin se toimi, ja alkoi sujumaan pikkuhiljaa. Mutta oli vaikeaa. 

Kahdeksikolla mentiin kevyessä ravissa, pienempi ympyrä harjoitusravia keventäen ja toisella lisäys. Jetteri oli ihanan reipas alkuravitreenin jäljiltä, ja pysyi epätavallisen hyvin peräänannossa, myös suunnanvaihdoissa. Ihana heppa. :) 

Sitten tehtiin kiemuraura-harjoitusta, 1. ja 3. kiemura harjoitusravissa, keskimmäinen myötälaukassa. Jetteri nosti välillä tyylikkään vastalaukan ja minä en mitenkään meinannut malttaa päästää sisäohjasta, vaikka tuntui että tuohan roikkuu ihan löysänä. Tuota pitää treeniä lisää itsekseen. Jetteri oli kuitenkin hieno, se yritti kovasti parhaansa!

Lopuksi laukattiin ympyröillä ohjat tuntumalla, ja yritettiin saada hevonen kuulolle, mahdollisimman alas ja takaosa töihin. Ja minä keskityin siihen p:een sisäohjan olemattomuuteen. Jetteri oli üüüüüberhieno! Minä ehkä en. Loppuravit oli vielä paremmat kuin alkuravit, venytin Jetteriä samalla lailla eteen-alas.

Istunta unohtui, hevonen jäi <3

Illalla olin ihan puhki, niin kuin Vilja ja Marikakin. Katottiin vaan Taru Sormusten herrasta-leffaa ja mässättiin. Nam.

Tänään sunnuntaipäivänä oli ihan hulppea ilma. Vilja harjoitteli aamulla K.N. Special-kouluohjelmaa Jetterin kanssa, minä vähän kuvailin ja arvostelin.

Marika oli ihana ja antoi mun ratsastaa Kamilla taas, jeeee! Piti alunperin hypätä, mutta pintelit olivat pesussa, joten tyydyin lyhyeen perus kouluvääntöön ja tutustumaan Kamiin paremmin. Se on niin hieno ja herkkä. Alkuraveissa pyysin taas eteen-alas pitkin ohjin, ja pikkuhiljaa aloitin työstää sitä. Ravissa kokosin ja pidensin askelta ja taivuttelin pohkeella. Laukkaympyröillä keskityin sisäkäteen ja pohkeella kääntämiseen. Istunta oli välillä hevon perseestä, mutta jotenkin Kami vain liikkui niin upeasti. Siis kun en roikkunut sisäohjassa. :p Vilja kuvasi ja kopisti välillä.

Jee pitkä sivu lisäten! Ei oo hevonen etupainoinen..

 

Illalla lähdimme maastoon, minä suklaapojalla, Vilja rusinapojalla ja Marika lakupojalla.  Nam. Ja ei ole vähän aikaan ollut noin hauskaa maastoa! Kun viikonloppu ollaan paiskittu töitä, oli niin hullun vapauttavaa lähteä maastoon hömppäämään. Hepat olivat yhtä innoissaan kuin mekin, ne kävivät aika kuumina... Maantien kautta kurvasimme pienille hiekkateille, ratsastimme isojen peltovainioiden ja metsien halki ison järven rannalle. Välillä laukattiin, välillä naurettiin ja pariin otteeseen kävi adrealiiniakin veressä. Vauhtia ja naurua ei tuosta reissusta puuttunut! :) Hepat pysyivät kuitenkin lapasessa, vaikka välillä päästeltiinkin.

Kami ja tyylikäs riimu!

Tänään harjattiin hepat näin; ruohoa mutustaen vapaina

No olipa viikonloppu. Huomenna vielä viimeinen ponnistus; Jetteri tunnille töihin ja minä ratsastustunnille Nerkoolle. Hui taas. :)