Vain hevostytöt ovat tarpeeksi hulluja lähteäkseen ulos tuommoiseen pakkaseen!

Huuuuh onpas ollu aikamoinen viikonloppu! Tänään puol yhdeksältä illalla tuntui jo, että hei, nyt vois mennä nukkumaan. 

Minulle tuli pari kaveria tunnille, ja Eemeli ja Jetteri saivat tehollista treeniä laukan ja temponvaihtelujen treenaamisen merkeissä, parit hypyt tuli otettua myös. Rakas ystäväni Vilja saapui meille tunnin myöhemmin, ja alkuhalien jälkeen hän alkoi tuupata Kamia. Se oli ainakin tehokas ratsastus, ja Kami meni tosi hienossa muodossa, mutta Vilja ei antanut Kamin mennä löpöttää kaula koukulla vaan. Sen sijaan hän oikeasti vaati takaosaa töihin. Valokuvaaminen oli tosi haasteellista... Tässä ehkä ainoa onnistunut kuva, muut olivat aika...moisia.

Itse hytisin kentällä sekä kahden kaverini että Viljan ratsastuksen ajan, eli reippaat kaks tuntia. Tuli aika vilu, neljästä villapaidasta ja talvitakista, kaksista villalapasista, kaikista kalsarikerroksista ja topparatsastushousuista huolimatta!

Koko viikonloppu meni muutenkin kylmää vastaan taistellessa. Lauantaina lähdimme Kuopioon ostoksille, ja illalla oli edessä estetreenit -19 astetta. Urheasti sinne vain... Minä aloitin Eemelin kanssa Viljan valkatessa. Alkuravien jälkeen laukkasin päädyssä neliöllä puomin yli, napakat kulmat ratsastaen. Se oli haastava harjoitus, mutta sujui hyvin, vaikka olikin Emppujyrä alla! Yllättävän ketterästi pappa onnistui kääntyilemään. Sitten treenattiin Empun huolellisuutta pitkällä jumppasarjalla (kuvassa):

 puomi - 2 m - ristikko 40 cm - 2,8 m - ristikko 40 cm - 3,0 m - pysty 50 cm - 5,0 m pysty 70 cm.

Aluksi pari vikaa estettä olivat vähän pienempiä, Villja sitten nosteli niitä. Eemeliltä meinasi loppua vikalla välillä vauhti kesken ja puomit kolisivat. Vilja komensi antamaan lisävauhtia tarvittaessa raipalla lavalle, ja Emppu kummasti sitten tekikin isompaa hyppyä. Lopulta pari vikaa estettä vedettiin muutaman kerran läpi 70 ja 90 cm:n kokoisina, myös 110 kokeiltiin, mut Empulla ei iha vauhti riittänyt, aina tippui.

Sitten oli paha harjoitus, laukanvaihto suoralla reitillä (kuvassa)! Voi piru kun oli vaikeaa, Eemelille vähän uus juttu ja minä vain lagasin aaaah. Emppu sortui esteeltä aina raville, kun ei tienyt miten tehdä, mutta nosti kuitenkin tosi nopeasti vasemman laukan. Sitten alkoi tuli jo ristilaukka, ja lopulta oikea laukka vaihtui vasemmaksi jo heti alastulossa. Siinä ponnistuspaikan määräämisestä oli apua.   Eemeli on aina itse katsonut ponnistuspaikan, ja halusi tehdä niin nytkin. Minun piti olla tosi napakkana ja tehdä hyvät pidätteet, että sain jääräpään hyppäämään hieman lähempää estettä (mentiin eka puomina, Vilja nosti nopeasti ysikymppiin). Sitten kun onnistuin, niin olipas hyvä olo! :D Piti mennä kyllä monta kertaa, että alettiin toimia... mutta teki kyllä hyvää! Jos aina menisi  mukavasti, ei oppisikaan mitään. Kivasti muuten polvi kolisi tuohon jumppasarjan vikan esteen tolppaan, auts...

Lopuksi sitten kokeilein "kiihdytyssuoralla" uudelleen metrikymppiä, oli 90:n ja 110 cm:n pystyt peräkkäin. Kun pistin Empun tarpeeks haipakkaan vauhtiin, niin se lensi ihan yli, Vilja sanoi että oli 20 sentin ilmavara... :D Uskoiskohan. No iso hyppy oli kuitenin, ja kovasti tuli kehuja!

Haasteellisissa kuvausolosuhteissa saa aika hienoja kuvia :))

Tuon kokoisia me siis hypättiin mut todistusaineisto feilasi... :D

Vilja sitten hyppäsi Kamilla, samantapaista treeeniä kuin minäkin. Kamipoika oli ihan innoissaan, se pomppi sivuttain kun Vilja ei antanut sille sen mielestä ajoissa laukka-apuja. Pikkuruuna imi myös metrikympin esteelle kuin magneetti, ei mitään epäröintiä! Innoissaan se välillä sekosi askelissaan ja hyppäsi välillä ihan liian laakeita hyppyjä, mutta yritteliäisyyttä sillä oli enemmän kuin monilla puoliveripöllyköillä. Vilja pärjäsi sen hieman arvaamattomien hyppyjen mukana erinomaisesti. Olin kovin iloinen, ja kuvatkin olivat kohtalaisia!

Tunnin jälkeen olin vain ihan kuollut ja kohmeessa... hengellä pelaamista tämä tämmöinen touhu. Sisälle tullessa lämpötila oli -25.

Tänään elohopea pysyi koko ajan -20:n alapuolella. Hyi kamala. Vasta iltapäivällä uskaltauduimme ulos, kun olimme turjustaneet päälle ihan kauheasti kaikkea lämmintä. Juoksutimme vähän Kamia puomeilla, että se vertyisi kahden päivän tehorääkistä. Suokkien tuuppaamista oli turha ajatellakaan, joten lähdimme kuutamomaastoon ilman satulaa. Oli kyllä kaunista, mutta niin pirun kylmä! Ratsuni Jetteri oli ihan yli-innoissaan eilisen vapaan jäljiltä. Kävimme pellolla umpihangessa kävelemässä ja annoimme hevosten laukata vapaasti lyhyitä matkoja kotitiellämme. Oli kyllä hauskaa, nauroimme ja kiljuimme ihan onnessamme! Huh mitä menoa... Mikä parasta, kumpikaan ei edes meinannut lentää. 

Nyt vähän väsyttää, pakkanen vie voimat. Toivottavasti ensi kerralla olisi vähän vähemmän kylmä, kiitos!