torstai 26. syyskuuta 2013

Suoria teitä





Kyllähän sitä ollaan käyty 5-6 kertaa viikossa tallilla heppastamassa... mutta en ole vain kerennyt kirjoittaa! Aiemmin  olen käyttänyt kaikki potentiaaliset datistushetket facettamiseen ja blogin kirjoittamiseen. Muhun on iskenyt jonkinsortin itsensäselättämisfiilis, olen ottanut itteeni niskasta kiinni ja urakoinut paljon kouluhommia aina iltaisin ja koulupäivien välissä. Seuraavat haasteet olisivat edessä häämöttävät ekologian ja analyyttisen kemian tentit, solubiologian uusintatentti (!) ja ympäristömikrobiologian rästiin jääneen työselostuksen palautus. Ja kotityötkin oon kerennyt tekemään. Onneksi ukko tekee osansa. :) 

Tällä viikolla pitäisi vuokraaja päättää, ja mulla on tavallaan 3 eri vaihtoehtoa, miten toteutan Jetterin liikutuksen. Katsotaan ja mietitään nyt vielä ainakin päivän ajan. Onko teillä jotain tiettyjä kriteereitä, jotka vuokraajan täytyy ehdottomasti täyttää?

Jetterin kanssa ollaan kovasti opeteltu yhdessä kouluratsastusta. Otin valmentaja-Terhin neuvot heti käyttöön, ja olen sitten harjoitellut suoria teitä sekä taivutellut  runsaasti. Viime viikonloppuna teimme kunnon tehotreenit, ja tuli heppa kyllä läpiratsastettua... 

Lauantaina oli melkein semmoinen painajaiskeli ratsastaa, kylmää ja satoi. Onneksi ei tuullut. Heppa on pakko liikuttaa, ja kun kerran saa itsensä hevosen selkään ja märälle kentälle asti, sieltä ei heti tullakaan pois. Keskittyminen on sitä luokkaa, että sadetta ei huomannut, ja tunnin treenin jälkeen olin sitten läpimärkä iholle saakka. Vilutus iski sitten vasta kotiin päästyä.

Ratsastin alkupyörittelyjen jälkeen vain neliönmuotoisella tiellä kaikki askellajit läpi. Sivuilla otin aina kiintopisteeksi tietyn kirjaimen, ennen kulmaa piti yrittää tehdä kokoava puolipidäte ja ratsastaa Jetteri sisäpohkeen ympäri. Tämä on tavallaan "haastavampi" versio Kyran aakkosharjoituksesta. Käynnissä sujui asiallisesti, mutta ravissa Jetteri oli niin kiireinen ja vaan juoksi alta pois, kovasti yritti puskea kulmat lapa edellä. Siksi teinkin aluksi joka kulmaan voltin, jos taivutus jäi  vähänkin vajaaksi tai jos Jetteri kiirehti.

Ravissa täytyi pitkään tehdä töitä molempiin suuntiin ja välillä tehdä tehtävää käynnissäkin, ennen kuin Jetteri liikkui edes siedettävän tasaisesti ja suoraan, kulmat aidosti taipuen. Laukassa tehtävä meni ylivoimaisesti parhaiten! Tosi hassua. Istunta joutui kyllä aika koville, suorilla teillä piti ratsastaa eteen ja sitten topakasti koota istunnalla ennen kulmaa ja kääntää sitten painoavuilla.  Laukassa ei tarvinnut juurikaan voltteja tehdä, enimmäkseen vain näön vuoksi. Niin hyvin Jetteri kuunteli istuntaani ja taipui joka kulmaan. En tosin tiedä, miten tasaiselta tai tyylikkäältä meno näytti... mut suoraan me mentiin ja taivutuksetkin oli kohdallaan!

Seuraavana päivänä jatkettiin treenejä mutaisella kentällä, mutta paremmassa kelissä. Harjoituskin oli tavallaan vaativampi, ainakin monimutkaisempi (kuvassa oikealla). Ratsastin ravissa (myöhemmin laukassa) pituushalkaisijalle, ja kentän keskelle ratsastin volttikahdeksikon huolella taivuttaen ja suoristusta ei saanut unohtaa. Pituushalkaisijalle palattuani ratsastin huolella suoraan ja siirtyen samalla käyntiin. Hyvää keskittymisharjoitusta Jetteri-pojalle. Aina ei voi juosta täysillä, vaikka kauheasti tekee mieli! :) 

Tehdessäni tehtävää laukassa tuli samalla harjoiteltua tosiaan laukanvaihtoa käynnin kautta. Hyvä poika. Laukkavoltit olivat myös hyvän kokoisia, toivottavasti en vain ollut liian keskittynyt ja kivikätinen. Jetteri toimii huomattavasti paremmin, kun muistaa rentouttaa kädet palkinnoksi.


Kovan treenin tulokset näkyivät hyvin maanantaina 23. päivä, jolloin sain houkuteltua (ihmeen kaupalla) miehenikin tallille mukaan. Hetken kentällä köppäilyn jälkeen tarvi vaan koota ohjat, ottaa pohkeilla lempeä halausote Jetterin kyljistä ja pitää tasainen, luotettava tuntuma. Jetteri liikkui hyvin rentona rehdisti taipuen heti alusta saaakka, koko hurjan 5 minuuttia. :D



 


Nämä kuvat ovat niitä harvoja, joita tuolta tallilta on saatu todistusaineistoksi. Kiitos murulle. Voi kun tulee ikävä pikkusiskoani Jossua, joka tuli aina naama myrtsinä kuvaamaan kentän laidalle. Mut näillä mennään. Kuvien/videoiden saaminen on aina hyvästä, koska niistä näkee, miten paljon päin mehtää sitä on ratsastettu. Sittenhän on vain mukavaa ja iso plussa, että blogiin saa kuvia.


Jetterin liikunnat kuluneen viikon aikana:

20.9. Talliporukasta piti tutulle tytölle aloittelija-tasoisen ratsastustunnin

21.9. Koulutreeni (kunnon vesisateessa): Suorien teiden harjoittelua neliön muotoisella tiellä kaikissa askellajeissa.

22.9. Ilman satulaa koulutreeniä; volttikahdeksikon avulla suorien teiden ja asettumisen treenaamista kaikissa askellajeissa, erityisesti laukassa, samalla tuli treenattua laukanvaihtoja käynnin kautta.

23.9. Välipäivä, vähän eteen-alas ravissa kentällä ja kävelyä maastossa

24.9. Vuokraajaehdokkaan koeratsastus

25.9. Vp

Ja tänään sitten ... kunnon treeniä! Ehkä puomijumppaa?

Olin viikonloppuna myös kentänkunnostustalkoissa; puskat ja heinät siistittiin pois kentänreunoilta, tolpat oikaistiin ja aitanauha oikaistiin. Porukalla saatiin paljon aikaiseksi.

Jetteri ei kerää vapaapäivän tai kevyemmän jakson jäljiltä kauheita määriä energiaa, mutta usein se vähän  ehtii jäykistyä, joten tänään voisi olla kaikenlaiset väistö- ja taivutusjumpat ovat paikoillaan puomijumppailun lisäksi. Vanhuus ei taida tulla yksin. Jetteri-poika on jo 15 vuotta, joka ei tosin suomenhevoselle ihan kauhean paljoa ole, mutta sieltä se vanhuus vielä hiipii... Olenkin lähes aina venytellyt Jetteriä reippaamman treenin jälkeen, erityisesti takajalkojen taaksevenytyksistä olen pitänyt huolen. Jetteri alkaa hirmu helposti vastustella ja jopa tehdä potku-uhkauksia, jos takasen nostaa yhtään liian reippaasti taakse. Kun malttaa rauhassa odottaa ja pikkuhiljaa vie rennon jalan taakse, saa kunnon venytyksen. En tiedä, onko Jetteri vain vähän herkkä jaloistaan (aina ollut vähän tarkka takasten nostosta) vai onko se vanhuuttaan ja treenien takia jäykkä ja kipeäkin. Me mennään päivä kerrallaan, ja annan Jetterille tarpeen mukaan kevyempiä päiviä niiden tehotreenien ohessa. Ensi viikolla olisi taas valmennus luvassa! :)

Sanoinko jo, että tää on ihan kuin unelmaa? 

5 kommenttia:

  1. Kannattaa valita sellainen vuokraaja jonka kanssa teillä on samanlaiset näkemykset hevosen hoidosta ja liikutuksesta, vielä kun löytyy joku säänkestävä, maalaisjärkinen ja täsmällinen tyyppi niin silloin olet löytänyt aarteen josta kannattaa pitää kiinni! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen täysin samaa mieltä! :)

      Poista
    2. Oon aivan samaa mieltä. Sitten oma tärkeä juttunsa on ratsastajan taso. Oon kovasti miettinyt, ottaako ratsastaja joka osaa melko hyvin ratsastaa, vai sellainen hyvin hevosläheinen, mutta ei välttämättä niin taitava hevosen selässä. Mutta päätös on kaippa jo tehty.. :)

      Poista
  2. Mäki oon tehny tota kulmaharjotusta parilla koulun hepalla. Tosi hyvä harjotus! Saa näppärästi avut läpi ja hevosen hyvin kuulolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta. :D Jetterikin joutu oikeesti tekemään hommia, pitää tehdä tuota toistekin!

      Poista