Koukussa hevoseen!

Eilen minun EI pitänyt ratsastaa, mutta arvatkaa vaan miten kävi...

Pidin siskolleni iltapäivällä tuntia. Harjasimme Jetterin kimpassa höpötellen kaikesta, kunnon siskomeininkii... Laitoin Johannan harjoittelemaan Jetterin ohjaamista rata pituussuuntaan leikkailla ja "vaikeita" laukkaharjoituksia. Se on jännä, kun laukka on ratsastusuran alkuvaiheessa niin vaikean tuntuista, sen nostaminen ja sen ylläpitäminen ylipäätään. Jossu sai sitä treenailla, hienoja nostoja tuli, mutta istunta on vielä jäykkä. Neiti oppii nopeasti, voin sanoa olevani ylpeä isosisko! :)

Niin, pakkohan minunkin oli päästä selkään.... hehe. No siinä reippaan vartin taivuttelin Jetteriä ravissa ja otin jonkun laukkapätkänkin, mutta keskityin ihan ravin työstämiseen. Putte oli taas vähän pökkelö vasemmalle, joten taivuttelin ensin huolella käynnissä. Se on kiva tunne, kun saa avut läpi - naps - ja hevonen alkaa kantaa itseään ja on 100 % kuulolla. :))

"Hieeeeno"

Jetterikulta oli tosi huippu, kun sain sen ratsastettua avuille. Ennen se on helposti jäänyt minulta etupainoiseksi, takaosa kipittää ilmassa ja etuosa tököttää menemään ihan lysyssä. Eilen Jetteri kantoi itsensä hienosti lähes kaikissa kuvissa, oli paha valinnanvaikeus, kun niin  Jetterin liikkuminen näytti niin hyvältä. Sen sijaan minun istunta oli ihan p:stä. Hyi olkoon. Jossukin huuteli, että huhuu jalat suppuut ja kantapää... Miten hevonen voi edes kulkee noin kivasti, kun ratsastaja istuu ihan miten sattuu selässä. Hävettää.

Loppukäynnit tehtiin Jossun kanssa maastossa - taas tandemilla. Mikäs siinä, se on kivaa. :) Ja yhdessä hoidimme Jetterin pois.

Hevosenmetsästystä, entä kysymyspostaus?

Mun on ikävä kesää. <'3

Naapurin kentällä, kesä 2011 ft. Jetteri. Kuva by Marika

Hei miten ois kysymyspostaus? Nyt saa luvan kanssa kysyä ihan mitä mieleen tulee. ehkä nyt lähinnä hevosiin liittyviä juttuja, mutta jos on joku polttava juttu mielessä niin antaa tulla vaan. Kirjoita kysymyksesi kommenttina. Katotaan mitä tapahtuu ja mitä sieltä tulee.

***

En oo vielä kirjoittanut siitä, kun kävimme porukalla katsomassa yhtä aivan hurmaavaa suokkiruunaa. Naapurimme innostui etsimään itselleen hevosta, ja kysyi, voisiko sen sijoittaa meille. No mikä ettei! :) Melkeinpä sama asia kuin ylläpitoheppa, sillä naapurin hevosta saisi käyttää tunneillakin ja minä ja muut saisimme ratsastaa sillä silloin tällöin.

Niin, tapasimme Rosinantten, tutummin Rusina. Ja kaikki rakastuimme siihen oitis... Iso kaunis rautias ruuna, ja ihan hirmusen kiltti. Kavioissa oli nelosen kengät, häntä ja harja tuuheat ja takasissa komeat sukat. Kunnon jytykkä! :) Ratsastaessakin se yllätti todella positiivisesti; olin odottanut ylivirkeää maastojyrää, mutta Rusina hidasti lähes pelkästään istunnalla. Laukka nousi (tosin vain vasen) ja askellajit olivat niin pehmeät ja rennot. Mmm. Rusina taipui myös yllättävän hyvin ottaen huomioon, että sillä ei oltu menty kentällä. Niskastakin se osasi myödätä, vaikka ei peräänannossa kulkenutkaan. Mekin ratsastimme sillä pihalla ympyränmuotoista aluetta. Itse kävin vielä testaamassa sitä maastossa, ja sielläkin meni pidätteet läpi!

Rosinantte vaikutti ihan unelmalta, pienellä työstämisellä siitä tulisi ainakin ihan huippu. Lisäksi se olisi ollut ihan huippu ensihevoseksi naapurillemme. Ei ihme että harmistus oli suuri, kun omistaja ei halunnutkaan myydä Rusinaa... Välitti siitä niin paljon. Ymmärrettävää, mutta harmillista. Nooo eikun uutta heppaa etsimään!

***

Tänään pidin äidille vähän ratsastustuntia. Itselläni on perse niin kipeä, ettei vaan viiti oikein... :D Kävin kuitenkin vähän keventelemässä selässä ja hyppäsin jonkun esteenkin. Hehe, me hullut heppatytöt. Äiti sai treenata istuntaa harjoitusravissa, laukannostoja ja vähän he hyppäsivätkin. Hyvä äiti! :)

Nyt paskaa lappamaan kentältä. Bileet.

Satulaongelma

Otin pari päivää sitten kuvat Jetterin selästä. Tuo Stübbenin satula on siis hangannut sitä, heppaparka. :( Kuvia pyysi satulaseppä, hän arvioi onko toppauksesta apua. Mukaan laitoin vielä kuvat satulan ollessa selässä.

Putte. :)

Jetteri ei pahemmin ihmettellyt kun hosuin kameralla, hyvä heppa!

Vain toisen puolen kyljessä...

Mokoma Stüübbeninretale.

Tänään pidin kaverilleni tuntia, Jenni sai mennä ilman satulaa. Oon yrittäny pitää satulaa Jetterillä nyt mahdollisimman vähän. Mun perse vaan kuolee... :D Kipua ei tajua ratsastaessa, mutta ei helevetti mitä jälkeä voi löytyä sitten jälkikäteen. Au? No mutta eihän se mitään. :) What doesn't kill makes you stronger, lalalalaaaa...

Jenni ratsasteli siinä, ja tandemilla käytiin maastossa (au). Itse vielä vähnä tuuppasin Jetteriä sohjoisella kentällä hampaat irvessä (au). Takaosa ei ollut koko ajan alla, mutta vedinkin aika lyhyen ravitreenin. Jetteri tuntui ihme palikalta vasempaan kierrokseen, kuin se ei kääntyisi mihinkään ja oli niin jäykkä! Taivuttelin käynnissä sitten ja ratsastin pohkeita läpi, niin johan parani. Ravissa annoin sen venyttää itseään eteen-alas jonkin verran, ihan hyvän aikaa, mutta enemmänkin olisin voinut antaa ohjaa. Ens kerralla tsemppaan (au)! Loppukäynnit tehtiin Kamin vuokraajan kanssa maastossa, minä kuljin jalan (au). ;D

Tallissa annoin Jetterille melassivettä. Se on varmaan hevosten mielestä parempaa kuin kaura, ainakin Jetterin hörinöistä ja ilmeistä päätellen..

"Halluun mellaaaa"

Ällöä litkua se vaan on. Ja maistuu jännälle.

Veteen sekoittamista

Huomenna pitäis urakoida kenttää, siis siivota sitä paskasta. Voi jestas mikä työ!
Tässä vielä päivän biisi, soinut päässä tähän asti...

Hevosshoppailua ja maastodressagea!

Oho, viimeksi ratsastin heppakerhossa sen kymmenminuuttisen melkein viikko sitten. Sen jälkeen olen viettänyt sosiaalista elämää. Mutta mepäs olemme todella käynnistäneet hevosenetsinnät! Naapurimme innostui etsimään hevosta itselleen, ja pyysi saada sijoittaa sen meille. Meidänkin perhe saisi sillä sitten ratsastaa, ja käyttää sitä tunneilla.

Tänään sitten annoin Jetterillekin antaumuksella aikaa. Tallin siivouksen jälkeen jynssäsin siitä talvikarvaa irti varmaan lähemmäs tunnin, ja otin kuvat sen selästä. Satula on nyhertänyt karvan lyhyemmäksi joistain kohdin. Otin muitakin kuvia, mutta niitä tulee myöhemmin!

Jetteri on hyvin oppinut pysymään karsinan sisällä, kun ovi on auki.
Se kuitenkin yrittää parhaansa mukaan kurotella heinänkorsia karsinan oven edestä,
jolloin se menee vuohiseisontaan pysyäkseen pystyssä :D

Kenttä oli yhtä shaibaa, osittain ihan jäinen, osittain tulviva ja osassa lumikerros petti alta ja hiekka paljastui. Lähdin suosiolla maastoon, tuuppasin Jetteriä sitten siellä!

Heijastinliivi jäi johonkin.

Aluksi annoin Jetterin ravata ja jopa laukata tutulla pikku kotitiellä ilman ohjia, mitä nyt pidin solkikohdasta kiinni yhdellä kädellä. Hyvin pysyi vauhti kasassa istunnan avulla! :D Yritettiin mennä lumista metsäpolkua pitkin Pieneenmäkeen, mutta siellä oli yksi pehmeä kohta lumen alla, jolloin Jetteri meinasi melkein nurin mennä. Ratsastelimme sitten maantien kautta Otramäkeen päin.

Pyysin Jetteriä liikkumaan kuolaimella ja itsensä kantaen, ja sen se teki hemmetin hienosti - ja vieläpä maastossa! Taivuttelin sitä ravissa, tein avoa ja hieman sulkutaivutustakin suoralla tiellä, ja välissä annoin sen pidentää askeltaan. Muutaman kilometrin ja jonkun koirankävelyttäjän tapaamisen jälkeen nostelin oikeaa ja vasenta laukkaa käynnistä, ja eritempoisista laukoista suora siirtyminen käyntiin. Välillä pyysin Jetteriä kasvattamaan laukkaa ihan tosissaan, ja se pysyi niin hienosti pyöreänä <3 Nauroin ilosta, ja Jetterilläkin oli hauskaa. Jetteri oli hirmu työintoinen ja kuuliainen. Jossain vaiheessa se vähän kuumahti laukannostojen takia, mutta rentoutui loppumatkasta, kun annoin sen venyttää itseään eteen-alas laukassa ja ravissa.

Punaisia pakuja tuli vastaan ainakin 4 tai jopa 5 peräkkäin! Ja Jetteri meinasi jokaisen kohdalla saada hepulin. Raukka. :D

Onko teillä ongelma

Hevoskerho oli tänään! Harjattiin viiden pikkuneidin porukalla hepat oikein huolella. Huh sitä karvan määrää... Jetteri oli oikeasti äksynä, yritti useammankin kerran näykätä ja sai lämäisyt palkinnoksi. Oon kovin huolissani siitä. Tuo happamuus (vain kun enemmän tai vähemmän vieraat ihmiset tai arat hevosenkäsittelijät hoitavat), takajalkojen nostelu varsinkin satuloitaessa ja satunnaiset pukit laukannostoissa viittaavat kipeään selkään. 

Iloinen pikkuheppa lihaksineen.

Iloinen pikkuheppa syömässä (no tää ilme tässä tilanteessa on ihan perus)

Tuo ökykallis Stübbenin satula (sinne meni autokoulurahat) sopi Jetterille ihan kympillä silloin keväällä 2011. Nyt sen selän lihakset ovat muuttuneet, toivottavasti parempaan suuntaan... se tietää toppausten uusimista.

Heppakerhon loppupuolella ratsastin pikaisesti Jetterillä satulatta tyttöjen jälkeen. Hienosti kulki olemattomilla alkuraveilla, ja sitten innostuin vähän hyppäämään. Kerholaiset halusivat välttämättä kuvata, niin annoin heille kännykkäni. Laatu on aika ö-luokkaa... 

Tuossa videossa Jetteri yritti vähän niinku tiputtaa mut, ja teki sitä parikin kertaa. Tuli huudot! :D En sentää tippunu, onnistuin pysymään pystyssä. Tuommoinen pomppiminen voi kanssa johtua kipeästä selästä... pukkeja ei tullut muuten kuin just esteen jälkeen reippaassa vauhdissa suoralla. Voihan ne olla "ilopukkejakin". :D

Tuossa vähän asiallisempaa menoa:

Huolta on. Mut ihan kaikista Jetterin kanssa koetuista vaikeuksista huolimatta 

se on aivan ihana hevonen. <3

Jetterin temppuvideo

Lupaamaani materiaalia viimeisimmästä heppailuviikonlopusta Viljan ja Marikan kanssa! Videossa Jetteri kumartelee, tekee etuosakäännöksen tapaista ja peruuttaa ilman kosketusmerkkejä. Seisomista tai ilman narua seuraamista en tajunnut pistää videoon, mut ne on ihan perus... :p

Myö etitään hevosta!

Nyt alkaa olla aika etsiä äidille ja mulle uutta hevosta. Eemeliähän se ei ikinä voi korvata, mutta nyt kevään ja kesän ajaksi olisi huippua saada toinenkin heppa. Saa vinkata! ;)

otsikko	Suomenhevoselle tarjolla hyvä koti!   08.04.2012
paikkakunta	Lapinlahti
maakunta	Pohjois-Savo
ilmoitus	Etsimme äitini kanssa suomenhevosta pitkäaikaiseen, mahdollisesti loppuelämän kestävään ylläpitoon rauhalliselle maalaistallille harrastehevoseksi. Äitini pitää maastoilusta, joten hevosen täytyy olla maastovarma. Itse olen kokeneempi 18-vuotias, ja koulutan mielelläni hevosta eteenpäin rennossa tahdissa sen kykyjen ja oman aikani mukaan. Iällä ei ole juurikaan väliä, kunhan hevonen olisi perusterve, kiltti ja helppo hoidokki myös lasten käsissä. Hevosen kyvyistä ja omistajan toiveista riippuen hevonen voi jäädä ”puskailupolleksi” tai voin kouluttaa sitä tavoitteellisesti eteenpäin niin koulussa kuin esteilläkin, ja kilpaillakin. Talliltamme löytyy lisäksi suomenhevonen ja kaverini lv-ratsu, hiekkakenttä ja hyvät maastot. Täältä löytyy rakastava koti, jossa hevosesi saa varmasti hyvää hoitoa! puh. 0400 952 427 (Tarja, äiti) sähköp. hoo.aa.aaltonen@hotmail.fi (Helena, tytär)
hinta:
s-posti:	hoo.aa.aaltonen@hotmail.fi
	nro: 890847, ilmoittaja on Yksityinen, onko tämä asiaton ilmoitus?

http://www.hevostalli.net/markkinatnew/view.php?ctgr=158

Ja minä oon kipeenä, olo on gnnnnnnnnnnnnnaaaaaah... Tänään tuli pari ratsastajaa Jetterille, ja äiti onneks piti tunnin, jes. Huomenna jos sitten ite jaksaisi opettaa! Tiistaina onki heppakerho, silloin vois ite ratsastella ennen kerhoa. :)

Esteitä ja "hölläilyä"! Ja pirusti kuvia

Torstaiaamuna ehdin ratsastaa Jetterin mukavasti ennen poikaystävän luo lähtöä. Voi miten suklaaheppani oli likainen, talvikarvanlähtö on just pahimmillaan… lisäksi se oli nukkunut karsinassa, ja jouhet olivat ihan puruissa. Voe ee.  No harjailin rauhassa, paijaillen, ja sit mentiin.

Esteiden hyppelyä oli vuorossa ja ihan tarpeeksi kunnolla! Verkkasin Jetterin läpi ravivolteilla taivutellen, ja sitten tein lyhyitä, napakoita laukkapätkiä. Välissä siirryin suoraan laukasta käyntiin. Jetterikulta oli hienosti kuulolla! Se ei yrittänyt kaahotella tai puskea pahemmin lapa edellä volteilla, kuten usein tekee, kun en ole ollut muutamaan päivään sen selässä. Sen sijaan Jetteri kuunteli hyvin istuntaa ja pohkeita, ja sain keskittyä pitämään kädet paikallaan ja tekemään rentoja taivutuksia. Siirtymiä pitää hioa pehmeämmiksi kokonaisuudessaan.

Jetteri kuumui aika pahasti laukannostotreenistä… :D Kun seuraavaksi kokosin ohjat, se vaan meinasi ravata paikallaan tai sivuttain… huooh. Yritin vanhaa konstia, ratsastaa vaan aktiivisesti Jetteriä ja vaatia sitä keskittymään. Ei auttanu silloin… Eikä se siitä kovin paljoa rauhoittunut koko loppuratsastuksen aikana, muuta kuin välillä pieniksi hetkiksi. Sillä taisi olla vähän niinku energiaa, tavallistakin enemmän. Mut ihan sama, esteitähän me mentiin. Sain houkuteltua äidin kuvaamaan esteiden seassa kaahaamista.

On se Jetteri yllättävän rohkea, hui mikä este oli :)

Loppuvenytyksiä, tätä pitää malttaa tehdä enemmän... :p
Niin perusjuttu on.

Pääsin hyppyihin paremmin mukaan heti alusta saakka, mutta kuten äidin ottamista kuvista huomaa, istunta ei oo perfect… Jetterin hypyissä ja varsinkin tuolla satulalla on vaikeaa pysyä tasapainossa. Heppani oli ihan tajuton… niin niin hyvinhän se hyppäsi, taisi vain kerran pudottaa. Tajutonta oli se, miten innoissaan se oli! Sekä ennen, mutta varsinkin jälkeen hypyn pidätteet menivät erittäin tahmaisesti läpi… Vaikka vähän meinasi ärsyttää Jetterin kova suu,  nauroin kuitenkin Jetterin onnelle ja valtavalle innostukselle. Salaisuus on varmaan se, kun Jetteri pääsee jalkansa takia niin harvoin hyppäämään, että kun kerran pääsee kunnolla, niin silloin ei sitä estele mikään.

Tässä vaiheessa puolipidätteet ei oikein auta. :DDD

Vaikka hyppääminen onkin niin hurjan kivaa, pidän tiukan rajan estekorkeuksille. 70 cm on ehdoton maksimi, ja sen korkuisten hyppääminen on ihan harvinaista luksusta. Kentän pohja oli joissain kohdin kova, joten en tehnyt oksereista kovin pitkiä tai tasaoksereita. Joskus, harvakseltaan, on kuitenkin ihan pakko antaa Jetterille jotain tosi kivaa tekemistä. ;)

***

Tänään sitten tulin Kuopiosta. Piti pitää ihan hölläilypäivä, mutta sitten olikin ihanihan pakko lähteä heppailemaan, teki mieli... Tein eka vähän maastakäsittelyä Jetterin kanssa kentällä. Muutama seisomiskäsky ja hieno kumarrus riittivät, sitten jynssäileen karvoja irti.

Jetteri seisoo ja seisoikin niin pitkään kunnes palasin luokse! 

K-A-R-V-A-A

Melkein tunnin jynssäsin ja paljon auttoikin.
Tiedät tunteen?

Marika ja hänen siskonsa liittyivät seuraan puunaamaan Kamia. Ratsastimme kimpassa koulua väännellen - tai tanssien. 

Ilme: GRRRRAUH :D lol, saipa hyvät naurut..

Marikan sisko suostui erittäin ystävällisesti kuvaamaan, hänelle vielä kiitos siitä! :) Ihana Nikonin järjestelmäkamera... Mmm.

Tein tosi paljon siirtymiä, varsinkin pysähdyksiä. Hienosti poika kuunteli kuitenkin istuntaa, upeaa. Keskityin siihen, että Jetteri vain malttaisi rauhassa seistä... se on niin kauhean vaikeaa sille :o Rennolla ohjalla seisominen onnistuikin ilman hosumista, tuntumasta seurasi aina steppailua ja pään pomputtamista. Päivän raskain osuus oli taivuttelu ravissa ympyröillä, välillä temponvaihteluita tehden. Kyllä ravi lyheni olemattomaksi, mutta lisäystä ei ihan lähtenyt tarpeeksi, vaikka energiaa riittikin. No mutta hei se oli hölläilyä! :D Jetteri teki kuitenkin hienosti hommia ja kovasti yrittikin. Ihana hevonen. Mulla on vaan tasapaino huonontunut, ilman satulaa lisäyksissä piti rutistaa aika lailla jaloilla...

Lopuksi loppukäynnit hoidettiin kotitiellä kolmepäällä ratsastaen siskojen kanssa. En suosittele, teki aika kipeää... Kaikki kiljuimme kuorossa "auuuuuuuu". Selästä laskeuduttiin hännän yli liukuen. Jetteri on luottoheppa. :)

Voi jestas tuota pikku hevosta. <3 Tykkään siitä niin.

Ratsastuksenopetusta!

Tänään sain naapurikunnasta tuntilaisen! Jetteri ja Siiri saivat harjoitella hieman puomeja ja väistöjä; käännöstä etuosan ympäri sekä pohkeenväistö käynnissä ja ravissa. Myös temponvaihtelut ravissa ja laukassa kuuluivat ohjelmaan.

Kertasin myös istuntaa. Tuossa on kuvat oikeaoppisesta (vasen kuva) ja lusmuavasta (oikea kuva) jalan asennosta. Heti näyttää tuo vasen kuva ammattimaisemmalta! :)

Ite ratsastin kanssa, hurjat 5 min peräti! Usean päivän tauon jälkeen meinasin jäädä sisäohjaan kiinni, mutta laukan tahdissa annoin käsien rentoutua ja ratsastin pohkeella. Pikatuuppaukseen kuului koottua ravia, laukannostot käynnistä ja peruutuksesta sekä hieman laukan työstöä. Ja oli ihana Jetteri. <3 Kuvat otti Siiri.

Laukkaaa

Koottu ravi?

Loppukäynnit tehtiin maastossa tandemilla. Siirin lähdön jälkeen hoitelin ja paijailin vielä hetken Jetteriä, ja innostuin pitkästä aikaa photailemaan iha kunnolla! Vaikka kameran linssi on osittain ihan haljennut, niin yllättävän hyvää jälkeä tuli. Valokuvaaminen on kivvaa :D

Honeybeet. Jetterikin alkaa melkein sietää Kamia!
Tuo vaalee suttu tulee siitä linssin halkeamasta. :(

Dreamer

Kentän laidalta

Mulle ois utlossa tosi paljon tuntilaisia... niin paljon että en ehdi opettaa heitä kaikkia. :( Harmittaa kovasti. Tää tietää hinnannostoa, ehkä hillitsee vähän? Ja uus hepo vois kanssa auttaa. Pitääpä alkaa katella ylläpitoilmoituksia! ;) Tarjouksia saa antaa.