Suloisin suklaapoika

Pöö!

Viime kirjoituskerrasta onkin vähän aikaa.

Viikonloppuna raahauduin kotona käymään, ja vietinkin maalla hurjat 24 tuntia. Koko aikaa en sentään pyörinyt tallin puolella. :P

Voi että mitä sieltä heppatallista löytykään! Ruskea, hörökorvainen, arabisilmäinen hönö poni nimeltä Jetteri. Tunki heti päätä syliin, eikä päästänyt minua millään pois. Apua kun sydän suli totaalisesti. ♥

Suklaapoju ja tyyppi kesällä 2012

Joo, ei sen enempää ihkuttelua, vaikka asiaa voisi aiheesta tullakin... :>

Ystäväni ja Jetterin vuokraaja Emma tuli käymään, ja opetettiin pikkaisen toinen toisiamme, minä ehkä enempi Emmaa, mutta sain minäkin parit huudot kroppani kieroudesta ja vääntymisestä sisäänpäin. Kiitos.

Jetteri taisi olla kuitenkin se mastervalmentaja silloin lauantaina. Vaikka Emma on oikeasti hyvä ratsastaja (oon ihan kateellinen, kun se osaa hypätä niin hyvin :), menimme ihan perusasioiden äärelle: Miten Jetteriä ratsastetaan?

1. Jousto ja tuntuma. Käyntiä mentiin ehdottomasti eniten, ja harjoiteltiin ihan vain pehmeää ja tasaista tuntumaa. Miten vaikeaa voi olla löytää täydellisen vakaa ohjastuntuma tai kevyen pysähdyksen tekeminen pelkällä istunnalla? Se on vaikeaa. Kun Emma muisti pitää pohkeet huolella kyljissä eikä istunut liikettä vastaan takanojassa, Jetteri stoppasi kevyesti ja liikkui rentona pyöristyen oikeaoppisesti.

2. Kädet rauhassa. Vain istunnalla, katseella ja pohkeella ohjataan ja taivutetaan. Jetteri stressasi ja kiihdytti, kun pohje jäi irti ja sisäohjassa oli hiukan liian kova paine. Jätkä liirasi ympyrältä, mutta kun Emma laskeskeli ympyrän keskellä huitovan open sormia, heppa pysyi oitis reitillä ja rentoutui

3. Sitten sujuukin jo. Emma sai upeasti lisättyä ja koottua laukkaa pitkillä sivuilla istunnan avulla ja pehmeän käden säilyttäen. Naps, Jetteri vastasi heti apuihin ja askel lyheni. Oli  kyllä ilo katsoa!! :))

4. Pitää antaa vapautta ja tilaa. Lopuksi harjoiteltiin vielä eteen-alasvenytystä pitkin ohjin. Tämä löysin ohjin hömppääminen on tosi hyvä harjoitus niin herkkis-Jetterillekin kuin ratsastajallekin. Jetteri saa 100 % varmasti liikkua ilman epämääräistä painetta suussa ja venyttää itseään kunnolla. Ratsastajaraukka taasen joutuu väkisin opettelemaan ratsastamaan pelkästään istunnalla ja pohkeilla. 

Ehehe, mitenkäs minä yritän tuota puttea ratsastaa... Minulle ne kädet ja satulassa ISTUMINEN ovat ne vaikeimmat hommat kaikessa tässä. Sunnuntaina sitten harjoittelin sitä ISTUMISTA. Pitkä ohja vaan ja ravia ja laukkaa muutamia satoja kierroksia ympyröillä ja ja uraa pitkin. En miettinyt mitään muuta, kuin että kroppa rennosti mukaan ja jalat hemmetti sinne alas. Jetteri oli hyvin tyytyväinen, ja jotenkin maagisesti ihan itsekseen pyöristyi alas kun olin mukana liikkeessä. Maagic. :P Tekipä hyvää, sekä mulle ja Jetterille.

Lisäksi harjoittelin siirtymiä. 10 askeleen harjoitus on itsekseen harjoitellessa tehokas ja yksi lemppareistani: 

10 askelta kootusti - 10 askelta lisätysti - seis.

Toimii kaikissa askellajeissa, minä tein ravissa ja laukassa. Jetteri toimi aika muikeesti :) Pitkin ohjin laukkaillessa se oli saanut purettua enimmät energiat, ja sitä piti välillä pyytää kunnolla eteen pohkeella. Ravia se kokosi hetkittäin lähes paikalleen puolitarkoituksella, huu! Laukanlisäykset olivat kanssa mahtavia. Lopuksi hieman vielä pohkeenväistöä, paremmalla menestyksellä (minun osaltani) kuin viime viikonloppuna. 

Vois lähtee nukkumaan nyt... tai joskus...