On se kyllä touhua, kun oma heppa tuntuu olevan joka välissä rikki ja nyt kun sillä oli tuo takajalka kipeä. Olen nähnyt ainakin kolmena yönä painajaisia siitä, että joku on ratsastanut Jetterillä salaa, vaikka olen monesti kieltänyt ja antanut tarkat ohjeet, mitä sen kanssa saa tehdä. Sitten olen herännyt sekopäisenä kiukusta kihisten ja huolestuneena, jos joku on mennyt ja rikkonut rakkaan hevosen lopullisesti. Hyvä etten ole aamukolmen aikaan tarrannut puhelimeen ja soittanut äidille varmistuakseni, että Jetterin jalka on kunnossa.
Tein toissailtana pikakeikan heppakotiin poikaystävän kanssa, ja samalla tietenkin oli ihan hillitön pakko hoitaa Jetteri. Se seisoi tarhassa ihan sen näköisenä, että se odotti vain minua. Kun menin lähempää kauhistelemaan suklaapojan karvan kuntoa (kaikki se hiekka ja se talvikarvatuppojen määrä..), se seisoi niiiiiiiiin tyytyväisenä ja hiljaa paikallaan ihan vain minuun keskittyen.
Ei mitään mahdollisuuksia vastustaa tuollaista pientä, mutta niin suurta kiintymyksenosoitusta.
Nappasin Jetterin nopsaan pihalle harjattavaksi (en talliin, tervekin ihminen olisi saanut astmakohtauksen siitä pölymäärästä) ja jynssäsin ja jynssäsin ja jynssäsin. Lopputulos oli siedettävä alkutilanteeseen nähden.
Mieheni oli kovin kiltti, kun suostui ylipäätään seuraamaan sivusta minun heppastelujani ja jopa kuvaamaan. Copyrightit siis avopuolisolleni! :)
 |
| Alkutilanne ja aikaa vähän (y) |
 |
| Ja satula jäi taas jonnekin, hups. |
Aluksi taivuttelin ja vähän väistätinkin Jetteriä käynnissä, pysähdyksiäkin. Ei ollut ihan rennointa, Jetterillä oli energiaa, ja minä olin tietenkin vähän epävakaa koko kropasta, kun ei ollut satulaa. En saanut ratsastettua Jetteriä tarpeeksi rennoksi ja pyöreäksi alas, vaan Jetteri jäi innoissaan ja osittain myös huolissaan juoksemaan alta alakaula pullottaen... Koko hevosen ylälinja oli välillä notkolla, vaikka sen pitäisi olla pyöreä.
 |
| Pullottava alakaula, etupainoisuus |
Lisäksi Jetteri oli ihan lankku vasempaan kierrokseen, ravissa se asettui jopa ulospäin aktiivisesta pohkeenkäytöstä ja istunnasta huolimatta. Ravia ja laukkaa otin kuitenkin aika vähän, laukkaa ympyrälliset suuntaansa, ravia työstin muutamia minuutteja. Kokonaisuudessaan ratsastin kuitenkin vain 30 min, josta korkeintaan 15 minuuttia ravia/laukkaa ja loput käyntityöskentelyä tai pitkillä ohjilla käppäilyä. En tässä vaiheessa enää halua iskeä Jetterin jalkaa paskaksi innostumalla liikaa :P Sitä paitsi, pojalla oli takasesta kenkäkin irti.
 |
| Jetteri oli ihan hupsu ja villi laukassa :) päänviskelyä ja pomppiva askel |
 |
| Minäkin taisin melkein yrittää ratsastaa. Hymy perseessä ja Jetteri yhtä innoissaan |
 |
| Etupainoista, mut tyytyväistä menoa hetken verran |
 |
| Sitten kun vaaditaan tekemään jotain, niin yritetään kipittää alta pois.. |
 |
| Ja taas selkä notkolla |
Lopputiivistelmä: hevonen kulki aika väärinpäin. Voi sentään tuota alakaulaa, ja koko vaikutelmaa. Eihän siinä ajassa nyt kauheen hyväksi voi hevosta ratsastaa tuolla menolla, mutta jäi kyllä vähän sähläri olo. No... jos jotain positiivista pitää hakea, niin suunta on vain ylöspäin... JA JALKA ON EHJÄ! Bileet :))) Ei mitään takajalan lepuuttamisia ja askel täysin puhdas. Ihanaa. Kunhan nyt saa kengän tuohon toiseen takaseen, niin pääsee opettelemaan sitä ratsastamista.
 |
| Ja pysähdykset tulevat istunnalla, pakko-optimismia |
Loppukevennyksenä kuva meidän Nanasta, reilu parivuotiaasta saksanpaimenkoiranartusta. :) Yhtä höppänä miltä näyttääkin.
.JPG)
