Jepjep, nyt on joulut ja herkuttelut takana. Pitäiskin yrittää palata ahkeraan kuntoilurytmiin takaisin, nyt ei ole tullut kovin paljoa muuta liikuntaa, kuin joku hassu lenkki, jalkatreeni ja tallilla rymystely. Toissapäivänä sentään kävin kuntosalilla mieheni kotipaikkakunnalla, joka on aika kaukana. Tuli kyllä todella hyvä keskivartalotreeni, mulla on selkälihakset vieläkin aika makeasta paikasta kipeät, samoin alavatsan lihakset. Venyttely tekisi hyvää, mutta olen laiska...
Jetteri sai lomailla joulu- ja tapaninpäivät, kun minäkin näin vähän ihmisiä välillä. :) Sitten onkin tuuppailtu melko ahkerasti, mutta säät eivät ole kyllä suosineet... joulunpyhien jälkeen kenttä alkoi sulaa pahimmasta jäästä, ja nyt alkuviikosta se oli jo ihana kurameri. Noh, pohja on ainakin pehmeä ja pitojakin löytyy.
PE 27.12. - Vajaa tunti käynti- ja ravitaivutteluja
LA - Askellajit läpi ilman satulaa, ½ tuntia
SU - Vuokraajan päivä; rauhallinen maasto
MA - Vuokraajan päivä; kentällä koulua
TI - Reilun tunnin reipas kävelylenkki
KE - Vajaa tunti siirtymiä käynti-ravi-seis-siirtymiä
Aamumaastolla tiistaina. Tuolla kaukana näkyy oranssina hehkuva järvi, ja taivaanranta oli ihan tulessa. Kannatti herätä ennen kuutta tallille! |
Tämänpäiväinen ratsastuskentän kunto |
Tänään tosiaan pyrin välttämään sitä iänikuista ympyröillä junnaamista. Suomalaisessa ratsastuskulttuurissa ympyrällä ratsastaminen on aika valta-asemassa, joten otin vähän ideaa Viljan työssäoppimisjaksosta Englannissa. Ratsastin siis pääasiassa vain uralla siirtymiä tehden. Teki pirun hyvää, ja työ tuotti tulosta. Tein loputtoman määrän pysähdyksiä ja liikkeellelähtöjä istuntaa käyttäen, ja vaadin aktiivista, ponnekasta käyntiä. Välillä kokosin käyntiaskelta suoralla, ja pyysin liikkumaan eteen voltilla taivuttaen (hups). Kentän kosteuspitoisuudesta johtuen otin lisäksi vain ravisiirtymiä suoralla. Aluksi Jetteri liikkui aika jäykästi ylhäällä eteenpäin, mutta pehmeä pohjekosketus ja joustava, jäntevä istunta auttoivat kummasti. Ja ravista pysähdyksiä tasajaloin tuli monta, monta kertaa. 80 %? Vou, tää on ennätys meille.
Kuitenkin ratsastuksen loppupuolella "sorruin" työstämään harjoitusravia hetkeksi ympyrälle saadakseni oikeasti tuntumaa raviin. Vähän tuli makea tunne, kun lähes tunnin työnteon jälkeen Jetteri kantaa itseään hetken täysin, täydellisen upeasti ja on ihan kevyt kädelle ja hiljaa suustaan. Tästä ravista sai mitä hienoimman pysähdyksen tasajaloin, ja taputuksia ja silityksiä sateli. Voi Jetteri!
Jetteri joulukoristeiden keskellä, innokkaana lähdössä kuraan ja vesisateeseen. "Missäs suitset, mennään jo!" |
Entiset valkoiset pintelit, samat kuin ylläolevassa kuvassa. Kura vähän roiskui. |
Ja poika on heti anomassa nameja. |
Jetteri oli myös parturissa. Jälki on ihan kai siedettävä... Allaoleva kuva on Ö-luokkaa, mutta näkeepä vähän, että millaisen lookin Jetteri-raukka sai.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti