Tällä viikolla nää tallipäivät ovat jääneet vähän pikavisiiteiksi. Örgh. Kaksi tuntia tallilla per päivä ei riitä, ei ollenkaan. Pisin visiitti oli silloin keskiviikkona, onnistuin kuluttamaan aikaa kolme tuntia heppaillessa, mutta sekin on aika vähän.
 |
| Jetteri keskiviikkona tallikäytävällä. "Hellu älä vaan jätä mua yksin tähän", muuten alkoi päällä hosuminen ja jalan polkeminen. Rassu :) |
 |
| Jetteri piti mun joka liikettä tarkasti silmällä, etten vaan eksyisi liian kauas. :D |
Torstaina kävin ystäväni Sadun kanssa moikkaamassa Jetteriä. Ihana nähdä hyvää ystävää pitkästä aikaa. Ja sain olla tosissani ylpeä, kun kahden vuoden ratsastustauon jälkeen Satu veti hyvää tasapainoista ravia kenttää ympäri ja sai tehtyä nättejä pysähdyksiä. Upeaa!
Munkin oli ihan paaaakko päästä Jetterin selkään...... Aluksihan se oli ihan jännittynyt, eikä meinannut keskittyä, saati sitten reagoida pohkeeseen. Kun otin siitä hyvän, ison halaavan otteen sekä pohkeilla että erityisesti istunnalla ja pidin vielä huolen tasaisesta ohjastuntumasta, Jetterin askel keveni ja muuttui vähän letkeämmäksi. Ravi jäi tosin vähän kiireiseksi ja etupainoiseksi, lukuunottamatta ehkä viimeisiä loppuraveja.
 |
| Jännittynyt Jetteri, ihan kasassa. Ei mulla oo ainakaa jalka koukussa... vaan tuoli-istunnassa... |
Laukkaa työstin pitkään laukkaympyrällä, ja sain ratsastettua harvinaisen tasaisen ja rauhallisen rytmin, jonka sain pidettyä loppuun saakka. Hieno jäbä.
 |
| Tyytyväinen Jetteri. Kaula ehkä vähän rullattu, vai johtuneeko laukan vaiheesta.. |
 |
| Ja iloisesti juostaan pois alta... Vai oliko se sitä keskiravia? |
Satu sai vielä tehdä pitkät loppukäynnit, kun minä juoksin heittämässä Jetterin tekemät hätäkakkakikkareet lantalaan. Minusta on aina hirmu mukavaa jäädä hoitelemaan hevosta rauhassa ratsastuksen jälkeen; silitellä Jetteriä paljon, tarjota lämmintä vettä, harjata/pestä hiet pois, venytellä jalat ja jäädä vielä syöttelemään vähäksi vihreälle, ja ennen kotiinlähtöä käydä kurkkaamassa vielä kerran omaa hepparakasta.
Tänään (tai viime vuorokauden puolella siis) sain ainakin hoitaa Jetterin rauhassa. Iltapäivästä rakas ukkelini kävi heittämässä mut tallille, ja jopa malttoi seurata ja kuunnella heppahölpötyksiäni siihen saakka, kunnes selvisin selkään saakka. Jetteri oli into ja tohinaa täynnä, ja yhdessä yhtä innokkaina suuntasimme seikkailuun ihan vieraille maastoreiteille. Hauskaa päästä valloittamaan maailmaa.
Ihania pikku metsäpolkuja ja kullankeltaisia auringon säteitä. Jetteri tuli hikeen pelkästä innostuksesta. Kauhee toohottaja! :D
Ratsastuksen jälkeen pesin hiet poikkeen, pistin jopa loimen hetkeksi viileään iltaan. Olin ostanut nyt viimein sitä kylmäsavea, niin tungin sitä jalkaan... aamupäivästä sitten näkee, miten hyvin toimi. Kerkesin vielä venytelläkin Jetterin takajalat ja putsata saappaatkin, sekä käydä lopuksi vielä rapsuttamassa poikaa. Voi että, miten sulonen se on...
 |
| Syksyyy! <3 |
Kivannäköiset puitteet teidän uudella tallilla, onko Jetteri kotiutunut hyvin? :)
VastaaPoista