Olen miettinyt asioita. Ja saanut kuningasidean. Joka vaatii paljon, paljon työtä ja vaivaa koko ensi talveksi. Hommaan Jetterin opiskelijacityyn. Tai siis ainakin voisi tosissaan yrittää.
Viime kesänä tuskailin tämän saman asian kanssa, ja tein hyvän päätöksen jättää Jetteri heppakotiin asumaan. Ystäväni Emma on vuokrannut pullaponiani syksystä tähän päivään saakka, nyt myös hänen pikkusiskonsakin osallistuu liikutukseen. Unohtaa ei pidä myöskään Rusina-hepan entistä omistajaa Annaa, joka käy viikonloppuisin ratsastamassa. "Hätävaraliikuttajiakin" löytyy, nimittäin Marika ja pikkusiskoni Jossu. Lepohevoseksi Jetteri ei ole siis jäänyt (silti vatsa leviää), eikä varmaankaan tulisi jäämäänkään.
Nyt kesän ja syksyn vaihteessa Kami luultavasti lähtee muualle ylläpitoon ansaituille eläkepäiville seurahevosen ammattiin. Ja Jetteri jäisi yksin. Kyllähän hevonen yksinkin selviää, esimerkiksi vuosia sitten Eemeli asui yksin parikin vuotta ja näki muita hevosia vain satunnaisesti. Hevonen on kuitenkin laumaeläin. Tilanne on vähän samankaltainen, mutta pahempi, kuin jos ihminen asuisi eläinten keskellä ilman yhteyttä muihin ihmisiin. Ja mahdollisesti suurimman osan ajasta ne lemmikkieläimetkin huitelisivat muualla, ja tulisivat luoksesi vain 2-4 tunnin ajaksi päivällä.
Jos saisin Jetterin vähän lähemmäs minua, saisin toki ratsastaa paljon useammin ja jopa varovasti valmentautua. :> Lisäksi äitini pääsisi vähän helpommalla, kun isossa heppakodissa riittää muutenkin niin paljon työtä.
Tästä kuvasta oli sellainen "turpa ruohikossa"-versio, mutta ei jaksanut muokata... |
Joten, jos vain mahdollista, yritän saada Jetterin "hevosten ilmoille" ensi talveksi, syksystä lähtien. Okei, mulle riittäisi, jos paikka ei ole yli 30 km:n päässä kaupunkikodista, hevoset saisivat olla paljon ulkona ja ruokinta järjestettäisiin mielellään ainakin 4 kertaa päivässä Kolmella ruokintakerralla hevonen saa tarpeeksi energiaa pysyäkseen kunnossa joo, mutta sen suolisto on suunniteltu sulattamaan ruokaa koko ajan. Mahahappojen tyhjäkäynti altistaa mahahaavalle, ja tylsistymiselle. Syöminen on hevosten harrastus. Omassa pihassa sijaitsevassa tallissa onkin se hyvä puoli, että meillä keretään vipata heinäsiivut hevosille 5-6 kertaa päivässä. Pieniä annoksia, mutta usein!
Eli minulle ja Jetterille riittäisi joku höpsö puskailutalli (kuten meilläkin), tai miksei hienompikin paikka, jossa on ainakin hiekkakenttä. Sitten on vain tämä ikuinen rahakysymys... Vaikka eläisinkin erittäin säästeliäästi, kesätienesteistä jäisi vuokranmaksun jälkeen tallivuokraan rahaa korkeintaan pariksi kuukaudeksi. Ja opintolaina menee täysin ruokaan. Ei auta muu, kuin jatkaa opiskelupäivää iltatöillä. Tai tehdä viikonloppu- tai yötöitä. Sitten vaan kysymys, että missä välissä kerkeää heppastelemaan ja harrastaa sosiaalista elämää? Sponsoria pitää kysellä. :D
Hyvät lukijat, jos tiedätte jonkin mukavan pienenpienen tai sitten isomman yksityistallin/ratsastuskoulun Kuopion läheltä, niin kertokaa. :) Nyt saa mainostaa!
PS. Joskus mietin, kuka tämä Tampereenn hevosmessujen salainen taidemaalari oli, mutta nyt tiedän; Katja Hannula. Varmaan jo aiemminkin olen hehkuttanut näistä taideteoksista... Kyllä kelpais olkkarin seinälle melkein mikä vain noista maalauksista!
PS. Joskus mietin, kuka tämä Tampereenn hevosmessujen salainen taidemaalari oli, mutta nyt tiedän; Katja Hannula. Varmaan jo aiemminkin olen hehkuttanut näistä taideteoksista... Kyllä kelpais olkkarin seinälle melkein mikä vain noista maalauksista!
Maalaus: Katja Hannula http://www.katjahannula.fi/ |
Mutta nytten vapaapäivän kunniaksi aamupöhnäisenä salille treenaamaan. Ehkä sitten viimein heräisi...
Nuo taulut on kyllä upeita, havittelen itselleni yhtä jossain vaiheessa! :)
VastaaPoistaOnnea sinulle taulunmetsästykseen! Meinasitko ihan alkuperäistä maalausta vai printtiä? Öljymaalaus olisi kyllä jotain niin hienoa olohuoneen seinällä... :)
Poista