Valkkaviikonloppu osa 2

Au. Ja huh. Oli aika kova tunti tänään.

Vilja opetti minua jälleen, ja opin taas ihan todella paljon. Jatkettiin siitä mihin jäätiin eilen; pantiin Jetterille pitkien alkukäyntien jälkeen piuhat, ja ratsastettiin lyhyesti kaikissa askellajeissa ympyrällä asetusta vaihdellen. 

Sain Jetteristä melkein heti yhtä hyväntuntuisen otteen kuin eilen ratsastuksen lopussa. Hyvin tasainen  ja rento hevonen, ja Vilja kehui kovasti Jetterin kropankäyttöä; alakaula ei pullottanut. Laukka onkin yllättäen se vaikein askellaji, kun rytmiin on niin vaikea päästä aidosti kiinni. Yhh.

Off-vaihe, jännitys

Otettiin pian piuhat pois, ja tutkailtiin yhä ympyrällä asetusten avulla, miten Jetteri nyt toimi. Kun Jetteriltä puuttui se tasainen tuki ja pehmeä "varmistin", meno tuntui paljon epävakaammalta. Vilja kuvaili menoa on-off-menoksi; peräänannossa - ei peräänannossa, jatkuvaa testailua ja varmistelua, koska nyt Jetteri oli täysin minun epävakaiden käsieni varassa. 

Noh, siinä sitten harjoiteltiin täydellisen tuntuman etsimistä.

Rennompi Jetteri, joka kuitenkin sanoo että ratsastajan kannattas hänen mielestään pitää narut paremmin käsissään.

Jetteri "läpiasetettu" ulospäin, ja palkinnoksi vein käsiä eteen (tässä vähän liikaa, tuki on kadonnut ja Jetteri aukoo tyytymättömänä suutaan)

Tässä Jetteri on ohjalla ja polkee. 

Kun sain ratsastettua Jetterin tuntumalle jeeshyvin ilman piuhoja, tehtiin viereisenkaltaista tehtävää: ravissa pohkeenväistöä toisella pitkällä sivulla, ja toisella puolella suora tie uran sisäpuolella käyntisiirtymän kera. Ylläri, se suoran tien ratsastus oli kymmenen kertaa vaikeampaa kuin ne pohkeenväistöt! :o Yritin aluksi hallita liikaa etuosaa suoralla, ja Jetteri kiemurteli hämmentyneenä. Kun ratsasti eteen pehmeästi, tuli onnistuneitakin suorituksia, ja Jetteri oli koko ajan tyytyväisempi!! :) Tuli kunnon flowfiilis; Jetteri oli ihan just kuulolla eikä naksuttanut yhtään.

Tää taitaa esittää käyntiä? 

Treenin jälkeen sekä minä että Jetteri oltiin ihan hiestä märkiä, mutta erittäin tyytyväisiä. Huolellisen loimituksen, jalankylmäyksen ja mellavedellä juottamisen jälkeen vielä venyttelin Jetterin oikein kunnolla läpi.  Suklaapoika oli sen todellakin ansainnut, on se niin hieno.

 Hurjasti kiitos valmentajalleni. :) Tästä on taas hyvä jatkaa eteenpäin.