Jäänkovaa

Viikonloput ratsastukset menivät vähän perseelleen. Piste. 

Kuitenkin tästä tuli romaani...

Noh, kenttä oli jäätynyt ihan kivikovaksi, ja jalkavaivaisilla hevosilla ei siinä paljoa lisättyä ravia menty. Marika oli pyytänyt minua liikuttamaan Kamin, joten tein parhaani. Pikkusiskoni kanssa laitoimme Jetterin ja Kamin ratsastuskuntoon, ja menimme kentälle pyörittelemään hevosia käynnissä; minä Kamilla, Jossu Jetterillä.

Kami meinaa volteilal liirata takaosaansa ulos, eikä taivu rehellisesti. Vaadin Kamia taipumaan koko rungostaan tasaisesti. Aluksi kaula oli ihan suora lankku, mutta hetken ratsastamisen jälkeen Kami asettui myös niskastaan. Takaosan liiraamisen estin ajattelemalla, että jos takaosa liiraa, niin sitten ei käännytä ollenkaan, vaan ratsastin Kamin ympyrällä sulkutaivutukseen. Tuin ulkopohkeella takaosaa, ja sisäpohkeella ja ulko-ohjalla hallitsin etuosan kulkemaan samaa uraa takaosan kanssa.

Etuosa asetetaan kulkemaan samaa reittiä takaosan kanssa. Tämä toimi, ja parin naurattavan hienon pohkeenväistön jälkeen Kami kulki tosi mukavasti. Piti varoa, ettei se jäänyt kuolaimen taakse kulkemaan löysällä ohjalla, joten ratsastin sitä koko ajan pehmeästi eteen ohjalla tukien. Välillä se haki hienosti eteen-alas selkä pyöreänä ohjastutumalla. On se hieno poni. Hyvä fiilis jäi ja lämmin tuli, vaikka tuli vain käyntityöskentelyä 40 min -12 asteen pakkasessa.

Jumppasin vielä Jetteriä Jossun ratsastelun jälkeen. Ratsukko oli esittänyt hyvää aktiivista käyntiä, mutta taivuttelujumpat on vielä hakusessa... Jetteri oli ihan pökkelö vasemmalle. Oikeaan kierrokseen se kulki rentona ja sitä pystyi taivuttelemaan ihan miten vaan hetken kuluttua, mutta se vasen... Piti jankuttaa miljoona volttia, takaosanväistöä ja pohkeenväistöä, ennen kuin se oikeasti vähän vertyi. Vika sattoi olla minussakin, taidan olla toispuoleinen ratsastaja, ainakin oikea käsi tuntuu olevan vahvempi. Ehkä pidän liikaa ulko-ohjalla vastaan, ettei Jetteri pysty taipumaan? Pitää tarkkailla.

Varpaat olivat jäätyneet kahden tunnin nahkasaappailun jälkeen (villasukat lisätty myöhemmin jalkaan)

Sunnuntaina sain ratsastusseuraa Kamin vuokraajasta Alma-Kaisasta ja Rusinan vuokraajasta Henna-Riikasta sekä heidän kaveristaan Suvista. 

Pälläilimme kentällä kaikki ilman satulaa, taivuttelin Jetteriä eiliseen malliin ensin paljon käynnissä. Hölömö energinen ponini kuumui jo käyntityöskentelystä, ja kun otin lyhyenlyhyitä ravi- ja laukkasiirtymiä, Jetteri tarjosi vähän väliä ravia. Vika oli taas tietenkin kädessä, se on kierre: Kun otan ohjat käteen Jetteri yrittää porhaltaa innoissaa/kiihtyneenä eteenpäin, minä kiristän ohjaa, Jetteri kiihtyy lisää epämukavuuden tunteesta. Heti kun löydät joustavat pidätteet uudelleen, poika rentoutuu ja pyöristyy.

Vasen oli yhä se juminen kierros, mutta kyllä se siitä. Avot sujuivat ihan hyvin, mutta ne pohkeenväistöt olivat aivan... huikeita. Ehkä ne eivät olleet mitään Moorland's Totilaksen tasoa, mutta Jetteri liikkui niin hyvässä rytmissä ja isolla poikituksella, ja minä nauroin selässä tekemättä oikeastaan mitään. Siis... ihanaa. Ja kun väistöjen keveyttä on hehkutettu tarpeeksi, pitää sanoa että Jetteri teki kivat siirtymät laukasta käyntiin. ;)

Hyvällä mielellä lähdettiin kolmen ratsukon porukassa maastoon. Sää oli upea. Hitsi kun en tajunnu ottaa kunnon kameraa!

Jetterin piti johtaa joukkoa, mutta Nana meni iloisesti ohi 

Jetteri ratsastuksen jälkeen, linimenttikääre jalassa ja lainatoppis niskassa.

: >