Maastopuskailut

Jetteri.

Jetterijetterijetteri.

Eka ajatus, kun nousin perjantai-iltana väsyneenä auton kyydistä. Hotkaisin äkkiä vähän ruokaa seisaaltaan ja painelin halimaan Jetteriä. Mitäs kivaa sitä tänään tekisi? Paska, kenttä oli ihan jäinen ja kuhmuroilla kaikista tilsapaakuista ja kavionjäljistä. Eikun maastoon pimeään ilman satulaa.

Seitsemän aikaan illalla näki yllättävän hyvin, vaikkei ollut edes kuuta taivaalla. Linnunratakin näkyi selvästi. Talvinen tähtitaivas on ihan huikea. Puolet ajasta killittelin taivaalle, ja muu aika ravattiin villeinä löysällä ohjalla. Ihanaa.

Pakollinen fiilistelykuva

Tänä aamulla herätys oli ihan liian aikainen mulle, raihnaselle opiskelijalle, mutta ei se mitään. 

Aamu alkoi hevosten uloslaitolla, Jetterin paijaamisilla ja tallinsiivouksella. Sää oli täydellinen. Rakastan tällaisia alkutalven päiviä; pieni pakkanen, hieman lunta (vielä liian vähän), aurinko kuultaa pilvien takaa ja ilma on niin raikas ja kirpeä. Kenttä tosin voisi olla vähän pehmeämpi...

Kami leikki villiheppaa tarhassa, kun joutui dottelemaan Rusinaa

Puolenpäivän aikaan saapuivat Marika ja Rusinan vuokraaja Henna-Riikka, joiden kanssa tehtiin kimppadiili lähdöstä naapurin kentälle. Kolmen hepan jonossa käppäiltiin sitten kentälle. Hetken kentällä pyörimisen jälkeen todettiin, että pohja on ihan jäinen. Eikun kunnon maastolenkille mars!

Naapurin kentällä. Henna-Riikka yrittää epätoivoisesti piiloutua :D

On ne aika söpö pari :) Vaikka ruunia ovatkin...

Käytiin pellolla vähän pinkomassa vuoronperään. 

Lopuksi hikiset putet jätettiin talliin jäähylle tuulelta suojaan.