Aina siitä omasta ponista pitää olla huolissaan

Mulla meinas mennä päivä ihan plörinäksi, kun aamun kahvikuppi jäi kokonaan välistä. Oon ihan koukussa. Hups.

Pimeänä lauantai-iltana poikaystävä kävi tiputtamassa mut kotitallille vähän krapulaisen oloisena kahvinpuutteen takia. Marika oli siinä ratsastamassa Kamin kanssa kentällä, ja kävin katsomassa ratsukon menoa. Hyvältä näytti taivuttelun ja asettamisen vaihtelun myötä!

Olo oli tietenkin heti nousussa, ja lähdin hoitelemaan sitten Jetterin ratsastusta varten. Jetteri on välillä tallissa vähän yrmy, mutta satuloitaessa se oli selvästi ärtynyt; päänpudistelua ja paha ilme. Vemppasin vielä vähän satulaa selässä, ettei olisi kyse opitusta pikkutemppuilusta satuloitaessa, mutta sama reaktio. Otin satulan pois, ja tunnustelin selän lihaksia käsin, hieroin, painelin ja venytin sormilla selän lihaskalvoa. Ja sama reaktio, joskin . Oh shit, mitä ihmettä! Koko viikko menty suht rennosti, suurimmaksi osaksi ilman satulaa?! Mitäs ihmettä...

Jätin satulan pois kokonaan ja hetken taluttelun ja maastatyöskentelyn jälkeen kokeilin irtojuoksuttaa Jetteriä. 

Näyttääpä takakorkealta.. :o Seisomistempusta,
Jetteri keskittyy ihan täydellisesti...

Peruutus ja käsimerkki

Jetteri lähti alkuun hitaasti liikkeelle, rentoa töp-töp-ravia. Kun ekat laukat nousivat ilman lupaa, olin tyytyväinen; on tämä se sama liikuntaintoinen Jetteri. :) Kun vauhti kasvoi Jetterin ehdoilla ja tuli muutama kunnon rodeopukki, niin kivi vierähti sydämeltä. On se kunnossa.

Nousin itse paljaaseen selkään, ja taivuttelin Jetteriä käynnissä tehokkaan juoksutusverkan jälkeen. Oikea kierros oli jees, Jetteri pystyi asettamaan, taivuttelemaan ja väistättämään sisäpohkeella ihan niin paljon miten teki mieli, mutta vasen pohje ei millään meinannut mennä rehellisesti läpi. Heppani kyllä näennäisesti asettui, mutta kaarevilla teillä tunsi miten se painoi pohjetta vasten eikä reagoinut siihen kunnolla. Korjasin asiaa väistättämällä ympyrällä vaiheittain; Kun Jetteri väisti naputtavaa sisäpohjetta, annoin pohkeen olla hetken hiljaa ja aloitin alusta. Tätä toistamalla Jetteri herkistyi ja väisti pienenpääkin sisäpohjetta ilman että olisi rynnännyt eteenpäin, eikä puolipidätteitä tarvittu juurikaan. 

Otin vähän ravia ja pyöreää laukkaa, joissa yritin ratsastaa Jetteriä mahdollisimman pyöreäksi alas. Ois voinut olla pidempi ohja, mutta jäin nipottamaan asettumisesta; en uskaltanut päästää ohjaa ihan pitkäksi, ettei heppani olisi lähtenyt ryntäämään lapa edellä. Ois pitänyt uskaltaa antaa venyä enempi, pohkeella kun ratsastaisi, niin ei hätää. Pitkällä askeleella mentiin, ja ravissa oli hienoja hetkiä, kun Jetteri lyhensi ravia "keskiravista" selvästi kootumpaan pelkällä istunnalla. Huh :)

Maastossa tehtyjen loppukäyntien oli edessä perushoidot, jalan kylmäys vesisaavissa, hieman laimeaa mellavettä ja loimi välittömästi päälle lihasjumien välttämiseksi. Samalla kirjoitin Jetterin liikutuspäiväkirjaan ratsastuksesta.

Loppuilta tallissa meni vähän koomaillessa. Siivosin karsinat läpi ja muutenkin vähän järjestelin paikkoja, ja otin hevoset talliin syömään iltakauroja. Loppuilta meni mättäessä ruokaa :p

Tänään on taas ihana sadepäivä ja Marika lupasi pitää mulle pikku estetunnin Jetteri-ponin kanssa! :O Wuhuu!