No ei edes, hurja 50 cm:n pysty ylitettiin tänään Jetterin kanssa muutaman kerran. Tajunnanräjäyttävää.
Tein pikavisiitin kotiin iltapäivällä. Oon edelleen vähän huolissani Jetterin selästä, joten ajattelin lähteä maastoon kipittelemään vapaasti ilman satulaa. Mutta ei, aikataulu venähti silleen mukavissa merkeissä, mutta hämärä alkoi uhkaavasti laskeutua, niin päätin jäädä hullujen hirvimiehien pelossa kentälle pyörimään. Kannatti. :)
Aloitin eteen-alas ratsastaen pitkällä ohjalla, kun päätin ratsastaa Jetteriä mahdollisimman pitkässä muodossa koko treenin ajan, ei lyttyynvetämisiä nyt eikä koskaan. Jetteri kyllä haki alas pitkällä ohjalla, mutta puski menemään lapa edellä ja ihan lankkuna keskiympyrällä. Pöh, ei mitään kuuloa sisäpohkeelle. Päätin ratsastaa Jetterin kuulolle ja kevyeksi käelle.
Hassua, luulisi että ahkeralla sisäpohkeen naputtelulla ja sisäohjasta nypläämisellä hevonen taipuisi, mutta ei, niin saa vain hevosen kaulan mutkalle ja takaosa liiraamaan. Sen sijaan kääntävä ulkopohje ja vahva ulko-ohja toimivat. Kun ulkotuki on kunnossa, hevosta voi taivuttaa sisäpohkeella koko rungostaan. Sisäohjaa voi vähän kutkutella, mutta minä yritän opetella pitämään sen vakaana ja pehmeänä. Vaikeaa, kuten aina. :P
Ja silleen Jetteri alkoi pikkuhiljaa toimimaan, pohkeilla ratsastaen. Aloitin käynnistä, siirryin siitä ravissa taivuttelemaan ja lopuksi laukassa. Laukka oli vaikein, jos Jetteri alkoi siinä tunkemaan lapaa sisälle, otin käyntiin. Putte oli loppuratsastuksesta hyvinkin vetreä ja kevyt verrattuna alkuun, mutta töitä piti silti tehdä koko ajan. Ennen loppuraveja hyppäsin muutaman kerran 30 cm:n ristikon ja sitten huvin vuoksi mentiin puolimetrinen pysty. Pojalla oli hauskaa, mutta onneksi virtaa ei ollut liikaa, muuten minä oisin megahypyissä voinut kipata alas paljaasta hevosenselästä.
Loppuvenytyksissä vatsalihakset meinasivat krampata, piti tehdä töitä. Koko puolentoista tunnin ratsastuksen lopuksi kävin vielä maastossa kävelemässä pitkään. Ainakin oli tehokas ja hyvä ratsastus, sekä heppa että ratsastaja olivat tyytyväisiä! Hoitaessakin Jetteri oli hyväntuulinen ja normaali huomionkipeä itsensä. Viime viikonloppuna se oli vähän ärsyyntynyt mun seurasta, minä mokoma koulutuuppari...
Ratsastuksen jälkeen siivosin vielä suokkipuolen karsinat ja hoidin iltatallin. Jetterille piti antaa muutama omppu, se oli niin ihana. Hyvä fiilis jäi tästä näkemisestä. Aamulla ahisti ja ärsytti, kun ei ollut nähnyt sitä suklaapoikaa pitkään aikaan. Ikävä.
 |
| Kesältä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti