Ja hevonen tuli kotiin! Ja meni rikki

Maanantaina oli jyskyttävä helle, varmaan kiva oli Jetterin seistä trailerissa puolitoista tuntia... Hengissä selvittiin kotiin!

Tänään meni koko päivä töissä ja ajokoulussa, mutta illalla menin hoitamaan Jetterin ratsastusta varten. Voi kun pallutin sitä  ♥ Ja se otti ihan onnessaan huomionosoitukset vastaan. On se aika sulonen jeppe. 

Aattelin mennä ilman satulaa kevyen eteen-alasratsastuksen, jonka päälle venyttelisin Jetterin. Alkuraveissa Jetteri kuitenin meni vähän epäpuhtaasti, ja kun vielä tarkistin maasta käsin asian irtojuoksuttamalla, Jetterin askel tökki. Iloisesti se mennä viipotti, ja nappasin parit kuvat siinä ohimennen, kun poika oli niin hyvännäköinen.

Ötököiden häätö

Näkee kyllä että nyt ei oo kauheen kivaa. Jännittynyt ja lyhyt askel sekä pää viipottaa ylhäällä

"Mamiii"  ♥ 

Pikkuponi 156 cm & honkkeliomistaja 177 cm

Venyttelin Jetterin lavat, takaosaa ja selkää viemällä jalkoja taakse ja eteen. Jetteri alkoi heti nykimään jalkojaan pois, jos vein jalan yhtään liian kauaksi. Väkisin ei saa lihaksia venyttää, ja Jetteri ei temppuile turhia.  Lisäksi pyörittelin takasilla pieniä ympyröitä, mikä rentouttaa takaosan ja selän lihaksia. Vastapäivään pyöritys onnistui hyvin, mutta myötäpäivään jalat oikein jumittivat, ja Jetteri yrititkin sitten nykiä koipiansa pois. Jumii jumii. Tunnustelin jalat läpi, ja mietin missä se vika oikein on. Mitään erikoista ei jaloissa näkynyt, muuta kuin huolestuttavan isot nestepussit romuetusen vuohisnivelessä... Kunpa se ei olisi hajonnut taas. Ei taas. Annan vapaan tai pari Jetterille, vielä en jaksa ressata asiasta.  Se voi hyvin olla joku pikkurevähdys tai lihasjumeista johtuva ohimenevä ongelma, joka on parin päivän päästä ohi. Ainakin toivon...

Jetteri KV:llä 15.-30.7.

Perjantaina raahasin itseni ja muutaman kassillisen romppeita Kiuruvedelle. Istuin polvet linkussa ahtaissa busseissa, kun oli ihan pakko päästä katsomaan Jetteriä. Kun näin sen laitumella, pillahdin itkuun ja juoksin suoraan kuralätäköiden läpi sen luo. Siinä sitten vollotin Jetterin kaulaa vasten, huoh kun dramaattista. Viljakin vaan kommentoi, että "Heltsu sun meikkis leviää" :D

Kun olin vähän tokeentunut, laitettiin Jetteri kuntoon ja höpötettiin siinä samalla mm. Jetterin jalasta. Takasessa oli alkuviikosta häikkää, alkava kaviopaise nähtävästi, mutta Vilja aloitti niin napakasti sitä hoitamaan että ongelma meni siinä samantien ohi. Harjattiin Jetteri oikein hyvin, mutta työ meni ihan hukkaan kun käveltiin mutaista polkua pitkin Hinkulan kentälle. Pläh.

Polun varrella oli orivarsoja riekkumassa laitumella

Vilja piti jälleen kerran ihan huipun tunnin. Ratsastettiin pikkukentällä, ja aloitettiin suoristamisharjoituksella. Pitkin ohjin piti ratsastaa 10 x 20 m "pikkukentällä", jonka puolivälistä tehtiin kaarto radan poikki. Ideana oli saada Jetteri kääntymään ja suoristumaan pelkällä pohkeella. Aluksi ratsuni liikkui kuin hidas valtamerilaiva, kun en ite osannut käyttää tehokkaasti istuntaa. Nopeasti Jetteri alkoi kuuntelemaan ja alkoi vapaaehtoisesti työskentelemään kunnolla ilman ohjan tukea. 

Suurin osa tunnista meni ympyrällä temponvaihtelujen parissa. Vilja jakoi Andreas Hessen oppeja mullekin, ja opetti millainen ohjastuntuman pitää olla: tiukka. Oho. Mulla on ollut tapana ratsastaa rennolla ohjalla ja tehdä lyhyitä myötäyksiä, joissa ohja lerpahtaa pyykkinaruksi. Se tuo epätasaisuutta Jetterin suuhun, vaikka itekin tiedän että sillä pitää olla erittäin tasainen tuntuma. Myödätä täytyy, mutta sillä tavalla että ohja pysyy tuntumalla. Ohjan pitää olla sen verran napakka, että on varaa myödätä. Ja käsikin pysyy tasaisena vahvalla tuntumalla.

Vilja kävi myös selässä, ja Jetteri alkoi liikkua hirmu hyvännäköisesti varsinkin ravissa, takajalat astuivat syvälle. Vilja teki muutamat keskiravit lävistäjällä, ja kokosi päädyissä askelta. Itse vielä harjoittelin laukkalävistäjiä, joiden jälkeen piti uralle tullessa tehdä suora siirtymä käyntiin. No ois pitänyt koota enemmän laukkaa, mutta kun oli kuuma ja aurinko häikäisi ja satulassa on vaikea istua ja ja ja. No tuli sieltä yks hyvä siirtymä, muut meni parin raviaskeleen kautta. Oma vika, Jetteri kyllä osaa jos ratsastajakin tekis jotain.

Laukkalävistäjä

Kentän vieressä oli ihania maastoesteitä, ja kokeilla hypätä yhen tukin yli, liekö joku 50 cm. Oon minä Jetterillä menny joskus jonku verran erilaisia hirveitä ja hirveämpiä maastoesteitä, joten luotto oli kohdillaan ja yli mentiin täysin kyselemättä ja nätisti. Kenttäratsastuksesta voi aina haaveilla. Loppuverkat tein siinä nurmikolla, Vilja kuvasi!

Ravin kokoamista, ylläri kun kädet oli liian ylhäällä eikä alhaalla..

Entiset valkoiset pintelit :D

Vesiesteessä kahlaamista, tämä kuva on ©Hetta

Jetteri tuntui hyvältä ratsastaa, vaikka minä olinkin vähän kankea ja tuntuma hevoseen oli vähän hakusessa. Tuon napakan ohjastuntuman kautta se löytyy kyllä. Olin kerrankin tyytyväinen istuntaani. Laukassa varpaat meinaa vielä sojottaa ihan ulospäin, mutta ravissa kantapäät on alhaalla ja kroppa muutenki iha kohillaan osan aikaa! Tai ainakin edustuskuvissa.. :D

Vilja on tehnyt hyvää työtä Jetterin kanssa. Heppani oli tosi pirteän ja hyväntuulisen oloinen, se on tosiaan viihtynyt tuolla. Minäkin opin jotain uutta. Tuo hevonen on mulle yks tärkeimmistä asioista maailmassa, mutta selviän hengissä ainakin vähän aikaa ilman sitä. Kun se tänään palaa kotiin, aloitan hevosettoman loman jälkeen Jetterin ratsastamisen entistä innokkaampana!!!

Kävin pienellä viikonloppulomalla Kalajoella. Tulipa uitua!

Rusina treenissä

Anna antoi minun tänään liikuttaa Rusinan! Sovin Marikan kanssa treffit illaksi työpäivän jälkeen, ja hän suostutteli ystävämme Emman kuvaamaan. Iso kiitos kuvista hänelle :)) 

Kokeilin tätä ratsastajaansiedätysjuttua. Kun Rusina OSAA mennä vasenta laukkaa, olin tullut siis siihen johtopäätökseen, että Rusina on oppinut laukkaamaan vaan ratsastajan kanssa vain oikeaa laukkaa. Astettain siedättämällä se oppisi laukkaamaan ratsastajankin kanssa vasempaan. 

Rusina on laukannut liinassa erinomaisesti vasempaan ilman varusteita, joten puin sille suoraan satulan ja suitset. Rusina vähän eäröi, ja tarjosi ensin oikeaa laukkaa. Toisella yrittämällä se nosti hieman epätasapainoisen vasemman laukan, mutta laukanpa kuitenkin! Piti antaa hyvät kehut, Level number 1 completed.

Seuraavaksi pyysin siedätin Rusinaa tyyppiin selässä, ja pyysin Emman avustamaan. Komensin häntä ehdottomasti vain istumaan  selässä hiljaa ja olemaan vaikuttamatta hevoseen yhtään mitenkään. Pyysin Rusinaa nostamaan samalla lailla laukan kuin eka kerrallakin, "1-2-3-laukka". Ekalla yrittämällä nousi epätyylikäs vastalaukka, mutta toisella kerralla jo tuli vasen! Hetken päästä laukka pyörikin jo ihan sutjakasti. Ja Emma oli hyvin kiltisti siellä selässä. Level number 2 completed.

Ite menin selkään, ja tarkoitus oli jättää liina pois. Emma meni feikkijuoksuttajaksi ympyrän keskelle, ja minä annoin ääniavut ja aavistuksen pohjetta. Ensin laukka oli niin tasapainotonta, että luulin sitä vääräksi, mutta tytöt sanoivat sen olevan vasen! Kehuin kauheasti, tosin vähän jäljessä. :D Otin uuden laukannoston, ja sieltä se vasen laukka nousi... kehuin kehumasta päästyäni ja hymy korvissa! Vitsi, se laukkasi!!! Level number 3 completed, the mission completed!

Hieman hätiköin tässä siedätysprojektissa, tällä kertaa tämä kuitenkin sujahti mukavasti tuurilla. Olisin voinut edetä varovaisemmin, esimerkiksi olisin jättänyt vielä aluksi vaikka suitset pois, harjoitellut laukkaa ratsastajan kanssa enemmän liinassa ja ylipäätään tehnyt toistoja enemmän. Rusina on ainakin nyt todistetusti erittäin nopsa oppimaan. Oikeastaan kerrasta, kahdessakymmenessä minuutissa, se oppi laukkaamaan vasenta ratsastajan kanssa. Ensi kerralla aloitan kuitenkin helpolla, ehkä taas juoksutan sitä hetken kamojen kanssa.

Onnistuneen noston jälkeen jätin jutun siihen. Kun on uusi juttu opetettu, ei pidä tehdä liikaa toistoja, vaan jättää hyvä mieli tehtävästä. Nousin ratsaille, ja ratsastin sisäpohjetta läpi ympyröillä, välillä onnistuen. :P Menin myös uran sisäpuolella suoria reittejä, joissa pidin Rusinan suorana pohkeilla. Laukkasin välillä oikeaa laukkaa ympyrällä, ja lopuksi hyppäsin yksittäistä estettä kokeilun ja hyppyrutiinin vuoksi. Rusinalla on hirmu kevyt hyppytyyli, se vain lennähtää esteiden yli. Aloitettin ristikosta, mentiin pari viiskymppistä ja kokeiltiin lopulksi 70 cm:n pystyä. Uus korkeusennätys! Rusinasta tulee vielä kunnon ratahirmu :)

PS. Bongailkaa vapaasti istuntavirheitä. Nyt ei sentään kantapäät heilu korvissa joka hetki, jotain edistystä..  Istuntani menee helposti vinoksi ja jään tuijottelemaan hepan niskaan. Emma antoikin sapiskaa useamman kerran.

Estetunteja ja ikävää

Opetusfiilis päällä, vaikkei nyt vielä ihan täysitehoisena... Tauko teki hyvää. :) Pidin tänään Emmalle Kamilla ja Annalle Rusinalla estetunnit tälleen ihan lonkalta huvin vuoksi. 

Molemmat ratsukot saivat mennä yksittäisiä hyppyjä, kun Rusina on vielä niin kokematon ja Emman viime hypyistä oli aikaa. Rusina sai mennä ekoja kertoja pumeja laukassa, ja meni kyllä näppärästi yli! Se esitti hyvää, rauhallista ja tasapainoista laukkaa. Vaikka Anna ei ole hypännyt juurikaan, hän pysyi hyvin selässä ja antoi rohkeasti Rusinalle tilaa esteillä, jolloin sen on helpoin käyttää kroppaansa hypyssä. Tää ratsukko tulee kyllä hyvin juttuun, niitten yhteispeliä on aina niin mukava seurata!

Kami liikkui hienosti, loppuvenytyksiä

Rusina ja innari

Kohta nää hyppää jo metriä ;)

PS. Minustakin ois jo enemmän kuin kiva päästä hevosen selkään. Oon usein vähän pahalla päällä, kun on niin karmea ikävä Jetteriä. Ihan kuin sydämestä puuttuisi pala. Onneks se kotiutuu sunnuntain seutuvilla :) 

Rusina rällää

Irtojuoksutin Rusinaa toissapäivänä hyvin pikaisesti, ekaa kertaa. Rusinaa ei tarvinnut kauheasti hoputella lisäämään vauhtia, välillä se oli vähän hämmentyneen oloinen, että miks kiva ihminen hätistää koko ajan pois luota. 

Minä käytän irtojuoksutuksessa riimunnarua välineenä. Kun haluan että heppa kipittää lujempaa, juoksen perään ja pyöritän narua sen takaosaa kohti. Jos hevonen on tosi etana, tarvittaessa sillä voikin vähän näpäyttää perseelle. Rusinan kanssa tosin riitti, että vähän huiskaisi narulla maiskautuksen kanssa, ja heti liikkui!

Kun Rusina totteli niin herkästi, niin heti kun näin sen lähtevän painamaan eteenpäin, pysäytin narun pyörityksen. Sen jälkeen tyydyin vain kävelemään sen perässä ja varoin menemästä sen eteen. Vauhtia rauhoitin matalalla "wouuu"-äänellä, ja  pyysin Rusinan kokonaan pysähtymään. kun pärryytin ja pysähdyin itse poispäin hepasta. Joka kerta Rusina tuli suoraan luokse, ja siinä kehuin sitä. On se tosi symppis. :)

En ehtinyt ees ku putsata kaviot kun oli vähän kiire! Verkat oli tietty kohdillaan, maastakäsittelyä :)

Kyllä näki että on ex-ravuri!

Tänään kävin Kamin vuokraajan Emman kanssa maastossa, ja minä olin Rusinan selässä. Käytiin vajaan kymmenen kilsan lenkki upeissa maisemissa. Korkean mäen päällä näkyi toisella puolella Tahko-vuori ja toisella puolella oli upeita (pelottavia) tummansinisiä sadeverhoja. Mentiin aika rennosti, enimmäkseen ravissa. Rusina sai muutamia sätkyjä tapansa mukaan, istahti melkein perseelleenkin kun säikähti puskan takana kimaltelevaa lampea. Ei sen selässä kuitenkaan jännitä, kun se ei ikinä lähde mihinkään, vaan rauhoittuu välittömästi, kun tajuaa ettei vaaraa ole. Sen sijaan linja-autoista, myrskytuulista ja rekoista Rusina ei välitä ollenkaan! Kunnon suokkiputte :)

Minä oon pitänyt hevosetonta lomaa. Oon ollu niin monta vuotta tosi tiiviisti kiinni hevosten hoidossa ja liikutuksessa, että nyt oon ottanu tämän lepotauon ihan mielelläni vastaan. Jetteriä on kuitenkin ikävä. Juteltiin Emman kanssa mahdollisista kotivalmennuksista, jos hän pyytäisi jotain valmentajia käymään meillä kotona, kunhan Jetteri palaa takas. :) 

Oon ollu töissä, käyny jopa uimassa ja viettänyt aikaa yhden erittäin ihanan ihmisen kanssa sekä valmistellut syksyllä alkavaa yliopisto-opiskelijan elämää. Mulla alkaa uus elämä! Oon haaveillu, että jos syksyisin alkas käymään jossain kuopiolaisessa ratsastuskoulussa tunneilla. Osaatteko suositella mitään?

Nana hyppäämässä veteen kepin perässä

Mietin että onko vene kiinnitetty kunnolla :D

Lainahevonen Jetteri #1

Hei vain!

Tosiaan; täällä kirjoittelee tällä kertaa Vilja eli Jetterin tämän hetkinen lainailija -ja joskus oon lukenut Heltsun minua jonkinlaiseksi koutsiksi myös nimittäneen(?!) Opiskelen siis Kiuruvedellä ratsastuksenohjaajaksi nyt toista vuotta ja hevoset taitaa nykyisin määritellä koko elämän kulun. Harvoin minua näkee muualla kuin tallilla... :) Sen vielä mainitsen, etten ole koskaan kirjoittanut blogiin! Mutta ei itsestä sen enempää, hevonen on tälläkin kertaa tärkeämpi.

Ja siinähän se hevonen sitten on! Minun oma seuraavat kaksi viikkoa ja voisko hienompi olla? EI.

Jetteri saapui sunnuntaina ja tulin itse K-vedelle maanantaina aamulla. Maanantai oli miulla koulua ja aidantekoa oli ohjelmassa. Kyllä siinä aitatolppia maahan pökkiessä kävi useamman kerran mielessä, että hevosta olisi ihan kiva päästä katsomaan! Pakoreittiä jo etsiskelin välillä, mutta sitten kiltti heppatyttö sisälläni voitti ja olin ahkerasti koululla neljään saakka. Kellon lyödessä tasan me sitten hypättiin Sinin autoon hevosenhoitaja-Hannan kanssa ja suunnistettiin tallille kahtasataa!

Siellähän se odotti. Oikein kivalla pikku laitumella se söi ja ravasi luokse kun huusin! Kuulostan erehdyttävästi pieneltä tyttöseltä ensi kertaa tallilla, mutta oli se niin hieno tunne, kun ystävä tuli mielissään halaamaan. :) Ei me olla Jetterin kanssa nähty aikoihin, mutta hyvältä se näytti ja oli saanut paljon mahaa. ;) Nappasin sen siitä messiin ja vein tallin eteen kiinni puomiin. Pistin sen kuntoon ja lähdin ratsastamaan tallin omistajan kanssa kohti Hinkulaa (missä kenttä ja maneesi sijaitsee). Mukana olin tuonut lampaankarvaromaanin estesatulan alle (lainattu ystävältä), uuden vihreän harjan lahjaksi ja ihanan pinkin riimunnarun, jolla taluttelen herraa seuraavat viikot. <3 Heltsu vihaa minua, mutta sehän on jo eri tarina...

Ratsasteltiin aika reippaaseen tahtiin Hingunniemeen (n. kilsa matkaa) ja harjoitusradalla otettiin verryttelylaukat. Jetteri meni aika kovaa. :D Mietin siellä kyydissä, että tämä se ei varmaan pysähdy, mutta mikäs siinä kun hauskaa oli! Jetteri oli yllättävän energinen, tai sitten en vaan ole mennyt aikoihin reippaalla hevosella. Perillä hömpyttelin maneesiin sisälle ja kävelin muutaman sata kierrosta. Sitten keräilin piuhat ja hevonen lähti kyselemättä ravaamaan. Tais olla ravurimoodi päällä!

Reenailin tunnin erilaisia kuvioita. Ensin eteen alas kaikki askellajit, sitten raviväistöjä keventäen, kahdeksikkoa laukassa (vaihdot käynnin kautta) ja lopuksi harjoitusravissa ah niin ihanaista kolmikaarista. Jossain vaiheessa tuntia maneesin ovesta ryntäsi sisälle apinalauma (korjaan: taisivat olla ahkeria tallipäivystäjiä), mutta ainakin Jetteri säikähti asenteella enkä yhtään ihmettele. :D Tytöt hyökkäsi sen luokse taputtelemaan ja kehumaan, miten hienolta poitsukkeli näyttää. Sitten hyö istu onneksi nätisti katsomoon katselemaan. Pyysin meidän luokan Idaa opettamaan ja tämä autteli sitten minua lopputunnin. :) Ja oikein hienosti toimi hepsu! Ainoa vaan, että alkaa naksutella heti, kun kerää vähänkin kootumpaan muotoon. No, onneksi apua on lähipäivinä luvassa.

Tiistaina eli tänään oli sitten koulussa vuorossa aidanrakennusta, again! Tänään vedettiin verissä sormin aitalankoja, eikä vieläkään saatu valmiiksi. :D Ilma muuttui päivän aikana sateisesta paahtavaksi, ja kun me viimein Hannan kanssa pitkän päivän jälkeen suunnattiin Petterin luokse, se oli aivan kurainen! Kuvaa ei ole, mutta todistusaineistoa siistiksi harjatusta eläimestä kyllä löytyy:

Tässä kuvassa hänet on tosin jo ratsastettu, mutta semipuhdas silti. Huomatkaa hei ihQ pinkki naru. ;)

Suunnitelmissa oli lähteä Handen kanssa tandemratsastukselle. :D Ja niin me iskettiin hepsulle suitset ja pintelit ja itsemme selkään. Ja siitä lähti ehkä huterin maasto aikoihin! Ratsasteltiin ympäri metsiä, peltoja ja polkuja ja hauskaa oli. Käytiin Hinkulassa ravailemassa harjoitusradalla ja (kuningasidea hei!) laukkaamassa hiittisuoralla! Laukan tahtiin mennessä hevonen jopa melkein pysähtyi! Sitten tuli uusi älynväläys ja ratsastettiin rantaan. Siellä sitten päätettiin, että kyllähän herra veteen menee kun neljät pohkeet on käskemässä! Noh, veteenhän se ei mennyt mutta Vilja ja Hande kyllä pääsi maistelemaan rantahiekkaa. Onneksi tipuin Handen päälle, niin eipähän käynyt kuinkaan. Hannaan vissiin vähän kävi kylkeen kipeää, mutta ei se mitään! :D Matka jatkui heti kun oltiin käyty vedessä, eikä sen jälkeen suurempia ongelmia. Vedessä käytiin maasta käsin. Ensi viikolla tavoitteena selästä käsin uitto, jos löydetään sopiva ranta siihen puuhaan...

Ratsasteltiin sitten mielissämme kotia ja pistettiin hevonen again puuhuun kiinni. Sitten tutkittiin jalat ja kuinka ollakaan meidän kengittäjän taidot pääsi koetukselle! Jetterillä oli kahdesta takakengästä puoliksi irti pari naulaa, ja toiseen piti iskeä yksi uusi naula kiinni. Ja kotkauksetkin piti kiristää kaikista jaloista -hiivatin mutakeli!!! Mietittiin siinä aikamme ja päädyttiin siihen, että Hande kolme kengityskurssia käyneenä (minä vain 2) sai hoitaa tämän elämää suuremman homman. Ja hyvinhän tuo saatiin kuntoon, kun "tallimestari" lainasi välineitä.

Ammattilais-Hanna kenkäämässä ja kiva oli tietysti katsella vierestä! Menossa justiinsa kotkausten kiristys.

Huhheijaa! Poika meni takaste laitumelle ihan tyytyväisenä ja me suunnattiin kylää kohti. Mahtavaa tämä hevosen pitäminen, vaikka meinaa kuolema iskeä, kun ei tiedä kuinka se pieni kullannuppu siellä pärjää. :) Onneksi toistaiseksi kaikki OK.

Petteri ja uusi kaveri Jörö!

Huomenna tosiaan minun opettaja lupautui ratsastamaan Jetterillä, ja toivottavasti rautias on edukseen! Vaikka en kyllä epäile sitä hetkeäkään. :)
Palaillaan!

~Vilja

P.S. Oikeasti kukaan ei kutsu sitä täällä Jetteriksi. Petteri se on kaikille!

Hevoseton on huoletoooon

Onneks on kuitenkin Rusina ja Kami, niistä saa huolehtia kyllä joo! Tallia siivoilin ja talutin hevosia ulos ja laitumelle aamukauroja syömään.

Vähän muokkasin ulkoasua.

Iltalenkillä piti käydä, uus ennätys 40 min hölkkälenkki Nana-koiran kanssa + erikseen alkukäynnit eikun siis alkukävelyt! Kuntoa tulee, mut vastapainoksi pitää syyäkin :DD Kiiviä poskeen...

Nana haki viilennystä ojasta! 

Come back so we can play together

Iltapäivällä vietiin Jetteri Kiuruvedelle, Hingunniemen lähistölle. Siellä se on, menkää ja bongatkaa se laitumelta! 

Aamulla heräsin ajatukseen: Tänään se putte lähtee. Kipitin sängystä melkeen suoraan ulos (omena lähti messiin!). Aamukaurojen jälkeen ratsastaa hömppäsin ensin kentällä vähän keskittyen. Jetteri tuntui vähän tasapainottomalta, kun se lähti helposti puskemaan lapa edellä ympyrällä, joten taivuttelin sitä kootummassa temmossa. Askel oli kuitenkin eteenpäinpyrkivä :) Juh, oli yksinkertainen mutta hyvä harjoitus! Ja pysyin selässäkin jopa. Tasapaino on kuitenkin kiikertynyt tässä puolen vuoden sisään, so sad...

Siitä muutaman tunnin kuluttua pistin Jetterin ja kamat kärryyn, ja ajettiin se reilu 100 km perille. Matka suju hyvin, eikä Jetteri höösännyt perilläkään. Tosiaan se mua rakastaa, uuden laitumen ruoho kiinnosti enemmän kuin mun haikeet hyvästit... :DD 

Sinne jäi Jetteripoika pariksi viikoksi. Vilja lupas välillä kirjoitella Jetterin kuulumisia jos vain kerkeää!

Kun olen hevosen selässä, taivas saa pudota niskaan, minä vain ratsastan

Minua aina ärsyttää suunnattomasti, jos joku tulee keskeyttämään ratsastukseni. En minä voi lähteä syömään siitä samantien, jos on hevonen alla ja sen loppuhoidossa menee se puolituntinen! En koskaan loepta ratsastusta kesken jonkun ulkopuolisen häiriön takia, kuten sateen tai kiireen takia. Vaikka elämä olisi muuten minuuttiaikataulutettu, tallilla aika pysähtyy ainakin tietyssä määrin. Ratsastusta ei jätetä kesken eikä hevosta jätetä talliin näivettymään hoitamattomana.

Nyt väsyttäääää. Aamulla heräsin hyvissä ajoin, ja lähdin hoitamaan hevosia ja laittamaan Jetteriä kuntoon ratsastusta varten. Hyppäsin silläkin eilen rakennettua esterataa, mutta matalampana. :p Pöh. Jetteri tuntuu ihan möhkylältä Kamin rinnalla! Jetteri kääntyy hitaammin, sillä on isompi askel ja leveämpikin se on tietty. Toisaalta se ei ole niin herkkä, mutta entistäkin sählempi ja ylienerginen. Huoh mikä villiäinen :D

Hypeltiin aika lailla samoja kuin eilenkin Kamin kanssa. Okseri vinolla tiellä ja siitä kaarto pitkällä sivulla olevalle pystylle oli haastava! Ekalla kerralla mentiin ohi, ja pari tiputusta tuli. Jetterin hypyt olivat vähän matalia. Joko pidätin sitä liikaa jolloin se vain laukkasi esteen yli, tai sitten se meni vähän out of control -tyylillä esteellä ja sähelsi esteen yli... Hehe. Tuli niitä hyviäkin hyppyjä. Hauskaa me yritettiin pitää, vaikka välillä Jetteri oli niin kuumankuuma ettei olisi muuta halunnut ku nelistää ihan villinä pää taivaissa kenttää ympäri. Huoh, saa sitä haaveilla. Mutta ainakin nautittiin hyppäämisestä! 70 cm rata meni puhtaasti läpi, hyvät kurvit, sopivat kiihdytykset ja oikea laukka. Jees! Loppukäynnit tehtiin maastossa ja syötiin matkan varrella vähän metsämansikoita. Nam. 

Kamin vikalle liikutuspäivälle mulla oli mielessä ilman satulaa ratsastelu tai irtojuoksutus. Kunnon sade iski kesken Jetterin jalan kylmäyssession, joten jätin väliin... vielä nytkin, kolmen tunnin jälkeen, tulee vettä. Väsytin itteni kaatosateessa, kun rahtasin hevosille vesiä. Siellä pärjäävät huomiseen, minä lähden uuteen kotiin siivoomaan :) jeee...

Kunnon esteitä

TEE TÄMÄ JOS JAKSAT JA OLET HEPPA_TYTTÖ!!!

Kenellä hyppäsit ensimmäisen esteesi? - Ladyn Pegasoksella, alias Pekka-ponilla. RIP.

Kuinka kauvan olet harrastanut ratsastusta? - Herranjestas, kohta lähennellään kymmentä vuotta! Seitsemän vuotta olen käynyt ratsastustunneilla.

Kuka poni on opettanu sulle eniten? - Eemeli <3

Kuinka monta kertaa oot tippunu? - Jotain 10-20 krt

Millä tallilla ratsastat? - Tarjan tallilla ja Nerkoon ratsutallilla

Mikä on paras talli millä olet käynyt? - Nerkoo

Usvametsän Sade, kevät 2011

Kuinka pienellä ponilla olet ratsastanu?? - Käväsin Pontus-nimisen shettiksen selässä, korkeus alle metrin?

Kuinka isolla hevosella/ponilla olet ratsastanu? - Livingston alias Viljo tais olla joku 170 cm..

Oletko mielestäsi hyvä ratsastamaan? - Istunta ja kädet on kaks isoa ongelmaa.. huohhh

Monellako heppa-leirillä oot käyny? - 3 yleis, 2 este/kenttä

Paras poni jolla olet ratsastanut? - Mid Time, "poni"...

Söpöin poni jolla olet ridannu? - Usvametsän Sade :)

Kauhein poni jolla oot ratsastanu? - on niitä vaikeitakin tapauksia ollu

Jännittävin ratsastuskerta?? - 

Lempi_poni? - Jetteri

Oletko jonkun ponin hoitaja tai olet ollut? - Jetterin omistaja, Kamin ja Rusinan hoitaja, lasketaanko?

Parhaat askellajit? - Laukka

Paras ilman satulaa? - Jetteri :D

Kiltein hoitaa? - Kami!

Ilman satulaa vai satulan kanssa? - Vois vaihteeks ilman

Esteet, koulu vai maasto??? - Nyt este!

***

Sää suosi tänään! Aurinko paistoi, eikä edes ollut mikään hemmetin kuuma. Ilmiselvä esteratsastuspäivä. Serkkuni kanssa laitettiin Kami kuntoon ja kasattiin esterata kokoon. Tuollaisella ohjelmalla pompittiin menemään:j

1. Alkuverkkahömppä pitkällä ohjalla. Tämä on niin osuva verryttelyharjoitus mulle, tekee tosi hyvää istunnalle ja pehmentää mun karkeita käsiä. Käsiä ei saa käyttää, hevonen ratsastetaan pyöreäksi pehmeällä istunnalla ja pohkeilla.

 2. Kamin hyppytyyliin tutustumista, ensin pikkutukilla ja puomilla. Ja samalla muistutin itteeni, ettei jäädä sinne ylös kiikkumaan selkä köyryssä ja ohjassa kiinni. Sitten siirryin hyppäämään 70-senttistä pysty-okseri -linjaa, tarpeeksi yksinkertainen mukautumisharjoitus mulle. Oon hypännyt Eemelin kuoleman jälkeen surkean vähän yhtään mitään.

No mielummin näin vaikka onkin liitoiteltua!

3. Jatkoin lyhyitä kahden, kolmen esteen tehtäviä ysikympin korkuisina. Kamilla riittää ponnua, ja kun osasin mennä tarpeeksi (välillä liikaakin) hyppyihin mukaan, korkeus ei ollut mikään ongelma. Vähän kyllä tuntui mahanpohjassa, pitkästä aikaa kunnon kokoisia esteitä :)) Ihanaa. 

4. Pidensin ratojen pituutta vähän, ja tulin useamman kerran yksinkertaisia, 4-6 esteen ratoja. Enimmäkseen pääsin hyppyihin hyvin mukaan, mutta sitten tuli pari söhellystä, että jäin jälkeen enkä saanut ohjattua kunnolla. Esimerkiksi ysikympin okseri-pysty väli oli mulle ihan haastava. Öhöhö. Tein vaan parhaani etten kiskaissut ratsuani suusta. Se ois ollut enemmän kuin väärin, sillä Kami hyppäsi radalla niin rehdisti ja iloisesti. Se on hyvä esteheppa, kääntyy tosi ketterästi ja sen hypyt tuntuvat niin kevyiltä. Eikä epäröinyt yhdelläkään esteellä. Yksi ohitus tuli vaan, kun sössin niin pahasti sarjan ekalla osalla, ja Kami päätti että parempi vetää seuraavasta esteestä sivuun. Jeppe teki ihan oikein. 

5. Loppuverkoissa piti vähän rauhotella Kamia, pikkumies oli ihan fiiliksissä, kuten minäki. Ja oli kyllä hauskaa. Tykkään Kamista koko ajan enemmän.

Kiitokseksi serkulleni ja Johannalle kuvaamisesta pidin heille ratsastustunnit. Jossu meni ekaa kertaa Rusinalla, ja hyvinhän neiti pärjäs ison hevosen kanssa. Serkullanikin sujui hyvin, laitoin molemmat atsukot menemään kavaletteja ja ravi-käynti-siirtymiä, serkku lisäksi laukkaili mukavan hallitusti Jetterin kanssa. Itse vielä harjoittelin Jetterillä temponvaihtelua laukassa. Tänään kokoamiset suju paremmin kuin koskaan ennen, joka askeleenlyhennyskerralla Jetteri kokosi itseään vain istunnan ja pienen ulko-ohjan kiristyksen avulla. Lisäyksissä se vähän meni tasapainottomaksi, muttah vauhtia löyty!