Torstaiaamuna ehdin ratsastaa Jetterin mukavasti ennen poikaystävän luo lähtöä. Voi miten suklaaheppani oli likainen, talvikarvanlähtö on just pahimmillaan… lisäksi se oli nukkunut karsinassa, ja jouhet olivat ihan puruissa. Voe ee. No harjailin rauhassa, paijaillen, ja sit mentiin.
Esteiden hyppelyä oli vuorossa ja ihan tarpeeksi kunnolla! Verkkasin Jetterin läpi ravivolteilla taivutellen, ja sitten tein lyhyitä, napakoita laukkapätkiä. Välissä siirryin suoraan laukasta käyntiin. Jetterikulta oli hienosti kuulolla! Se ei yrittänyt kaahotella tai puskea pahemmin lapa edellä volteilla, kuten usein tekee, kun en ole ollut muutamaan päivään sen selässä. Sen sijaan Jetteri kuunteli hyvin istuntaa ja pohkeita, ja sain keskittyä pitämään kädet paikallaan ja tekemään rentoja taivutuksia. Siirtymiä pitää hioa pehmeämmiksi kokonaisuudessaan.
Jetteri kuumui aika pahasti laukannostotreenistä… :D Kun seuraavaksi kokosin ohjat, se vaan meinasi ravata paikallaan tai sivuttain… huooh. Yritin vanhaa konstia, ratsastaa vaan aktiivisesti Jetteriä ja vaatia sitä keskittymään. Ei auttanu silloin… Eikä se siitä kovin paljoa rauhoittunut koko loppuratsastuksen aikana, muuta kuin välillä pieniksi hetkiksi. Sillä taisi olla vähän niinku energiaa, tavallistakin enemmän. Mut ihan sama, esteitähän me mentiin. Sain houkuteltua äidin kuvaamaan esteiden seassa kaahaamista.
 |
| On se Jetteri yllättävän rohkea, hui mikä este oli :) |
 |
| Loppuvenytyksiä, tätä pitää malttaa tehdä enemmän... :p Niin perusjuttu on. |
Pääsin hyppyihin paremmin mukaan heti alusta saakka, mutta kuten äidin ottamista kuvista huomaa, istunta ei oo perfect… Jetterin hypyissä ja varsinkin tuolla satulalla on vaikeaa pysyä tasapainossa. Heppani oli ihan tajuton… niin niin hyvinhän se hyppäsi, taisi vain kerran pudottaa. Tajutonta oli se, miten innoissaan se oli! Sekä ennen, mutta varsinkin jälkeen hypyn pidätteet menivät erittäin tahmaisesti läpi… Vaikka vähän meinasi ärsyttää Jetterin kova suu, nauroin kuitenkin Jetterin onnelle ja valtavalle innostukselle. Salaisuus on varmaan se, kun Jetteri pääsee jalkansa takia niin harvoin hyppäämään, että kun kerran pääsee kunnolla, niin silloin ei sitä estele mikään.
 |
| Tässä vaiheessa puolipidätteet ei oikein auta. :DDD |
Vaikka hyppääminen onkin niin hurjan kivaa, pidän tiukan rajan estekorkeuksille. 70 cm on ehdoton maksimi, ja sen korkuisten hyppääminen on ihan harvinaista luksusta. Kentän pohja oli joissain kohdin kova, joten en tehnyt oksereista kovin pitkiä tai tasaoksereita. Joskus, harvakseltaan, on kuitenkin ihan pakko antaa Jetterille jotain tosi kivaa tekemistä. ;)
***
Tänään sitten tulin Kuopiosta. Piti pitää ihan hölläilypäivä, mutta sitten olikin ihanihan pakko lähteä heppailemaan, teki mieli... Tein eka vähän maastakäsittelyä Jetterin kanssa kentällä. Muutama seisomiskäsky ja hieno kumarrus riittivät, sitten jynssäileen karvoja irti.
 |
| Jetteri seisoo ja seisoikin niin pitkään kunnes palasin luokse! |
 |
| K-A-R-V-A-A |
 |
| Melkein tunnin jynssäsin ja paljon auttoikin. Tiedät tunteen? |
Marika ja hänen siskonsa liittyivät seuraan puunaamaan Kamia. Ratsastimme kimpassa koulua väännellen - tai tanssien.
 |
| Ilme: GRRRRAUH :D lol, saipa hyvät naurut.. |
Marikan sisko suostui erittäin ystävällisesti kuvaamaan, hänelle vielä kiitos siitä! :) Ihana Nikonin järjestelmäkamera... Mmm.
Tein tosi paljon siirtymiä, varsinkin pysähdyksiä. Hienosti poika kuunteli kuitenkin istuntaa, upeaa. Keskityin siihen, että Jetteri vain malttaisi rauhassa seistä... se on niin kauhean vaikeaa sille :o Rennolla ohjalla seisominen onnistuikin ilman hosumista, tuntumasta seurasi aina steppailua ja pään pomputtamista. Päivän raskain osuus oli taivuttelu ravissa ympyröillä, välillä temponvaihteluita tehden. Kyllä ravi lyheni olemattomaksi, mutta lisäystä ei ihan lähtenyt tarpeeksi, vaikka energiaa riittikin. No mutta hei se oli hölläilyä! :D Jetteri teki kuitenkin hienosti hommia ja kovasti yrittikin. Ihana hevonen. Mulla on vaan tasapaino huonontunut, ilman satulaa lisäyksissä piti rutistaa aika lailla jaloilla...
Lopuksi loppukäynnit hoidettiin kotitiellä kolmepäällä ratsastaen siskojen kanssa. En suosittele, teki aika kipeää... Kaikki kiljuimme kuorossa "auuuuuuuu". Selästä laskeuduttiin hännän yli liukuen. Jetteri on luottoheppa. :)
Voi jestas tuota pikku hevosta. <3 Tykkään siitä niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti