Vietin ihanan, pitkän viikonlopun poikaystävän kanssa lomaillen, mutta tänään tein comebackin tallille. Jetteri tuli oikein mielissään vastaan portille, kun menin hakemaan sitä harjattavaksi. Se oli muutenkin oikein rauhallinen ja nautti huomiosta.
Lähdin suklaapojan kanssa kunnon maastolenkille, tietenkin ilman satulaa... sielläpä sitten mennä hömpötettiin pitkin lumipeitteisiä hiekkateitä. Välillä pyysin Jetteriä kokoamaan itseään ja liikkumaan hyvässä muodossa. Välillä onnistui, kun sain sisäpohkeen läpi, kauhea homma siinä ja sitten kun vielä yrittää pitää koko kehollaan itsensä selässä ja tasapainossa... Tuli tosi lämmin siinä ratsastaessa. Ja perse kipeytyi, kaikesta pitää valitettavasti maksaa. :p
Talutan aina Jetteriä viimeisen kilsan kotiin, niin itsekin vähän verryn! |
Sitten oli Eemelin vuoro. Tuuppasin kunnolla sitä pitkästä aikaa; laitoin pohkeet töihin ja tein pitkiä, varovaisia pidätteitä sisäohjasta, samalla kun ulko-ohja pidätti. Eemeli painoi ohjalle eikä olisi meinannut millään rauhottua, mutta minä en antanut sen juosta. Kädet joutuivat vähän koville, Emppu on aika vahva jos tahtoo. :D Kun se alkoi rentoutumaan, se liikkui tosi hienosti! Laukassakin se kokosi itseään, kun maltoin vain tehdä pitkiä, rauhallisia pidätteitä sisältä ulko-ohjan ja -pohkeen tukiessa ja siäpohkeen tasapainottaessa ja taivuttaessa. Hyvä tulee! :)
Eemeli-vaari pian 18 v. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti