Elämä jatkuu, ikävä säilyy ja yhteiset muistot ovat kultaisempia kuin koskaan

Tänään Eemeli haudattiin. Kaunis paikka, koivujen juurella.

Tallilta minua ei saa pysymään poissa. Eilisaamuna lähdin ratsastamaan Jetteriä, keskittyen. Normaalit koulutuuppaukset tein, mutta keskityin erikoisesti käsiini ja pohkeiden yhteispeliin.

Peräänantoon ratsastus: Sisäpohkeella voimakkaasti ratsastaen saadaan heppa kuulolle, liikkeelle ja taipumaan, ulko-ohja on tiukalla tuntumalla vauhtia säädellen, ja sisäohjasta tehdään piiiitkiä, rauhallisia pidätteitä, ja odotetaan, että hevonen myötää. Kun se niin tekee, kädet seuraavat joustavasti hevosen pään liikkeitä palkinnoksi, pohkeet jakavat töitä. Ulkopohje estää takaosaa liiraamasta.

Ja tää toimi. Kun muistutin itelleni miten homma toimii, Jetteri liikkui hienommin kuin pitkään aikaan. Ja lopuksi laukkasimme maastossa. Sen askel oli niin kevyt. Kuin lentäisi.