Urheiluviikko loppuu juhlintaan

Tämä viikko on ollut kovin ihmistreenipainotteista! Siis itse olen urheillut paljon, vielä ratsastuksen lisäksi. Maanantaina Jetteri sai vapaata, mutta itse bodasin itseni ihan kipeäksi, samoin torstaina... Lihaskuntotreeni on kivaa. Ihanaa rääkätä itseään, mikä järki... :D

Tiistaina pidin heppakerhon ala-asteikäisille tytöille. Opetin hieman ratsastusta, ja tykkäsivät! :) Opettaminen on hirmu mukavaa, kun oppilaat kehittyvät ja ylittävät itsensä. Ihanaa. Keskiviikkona pääsin itse Jetterin selkään, ja rohkaistuin hyppääämään ihan kunnolla pitkään aikaan! Ensimmäiset hypyt olivat ihan sähkäystä: Jetteri ponnisti liian aikaisin, kun en ollut tarkkana ja jäin hypyssä aina kauheasti jälkeen... Vähitellen yhteistyö alkoi sujua, Jetteri vähän suhteutti hyppynsä fiksummin, minä määräsin ponnistuspaikat ja hyppäsin mukana. Urhea ratsuni suostui jopa ylittämään mustalla pressulla päällystetyn pystyn ja tuommoisen kauhean keltaisen "muurin":

Marika ja Kami viime viikonloppuna
mun ja Viljan valkassa.

Torstaina oli taas tunninpitoa, mutta itse lähdin vielä Kamin vuokraajan kanssa maastolenkille hömppäilemään.

Perjantaina oli vuorostaan kouluvääntöä! Ratsastin Jetterin huolella läpi ravissa: taivuttelin sisäpohkeella, tuin ulkopohkeella, pitkät, rauhalliset pidätteet sisäohjasta ja tasainen tuntuma, temponvaihteluja. Siirryin laukkatehtävään, kun Jetteri oli hieeeeno <3 Nostin käynnistä laukan pitkällä sivulla, työstin hetken laukkaa keskiympyrällä, ja laukasta suoraan käyntiin. Päädyissä työstin aina käyntiä niin kauan, että kuuma heppani malttoi kävellä hyvässä muodossa pahemmin kiirehtimättä. Hätäiselle Jetterille tuo oli erittäin hyvä harjoitus, sillä takaosa aktivoitui ja piti malttaa kävellä päädyt rauhassa.

Sitten olikin aika vaihtaa heppahommat hetkeksi biletykseen... :D Mukava välillä käydä tuulettumassa. 

Heppatyttö kaupungille lähdössä

Valmennusta ja naurua

Oli taas huippu viikonloppu Viljan ja Marikan kanssa, vaikka surua olikin ilmassa Eemelin poismenon takia. Koulutimme ahkerasti toisiamme. Ohjelma oli seuraavanlainen ratsastuksien osalta:

PE - Esteratatehtäviä 70 cm, Vilja Jetterillä ja Marika Kamilla, minä valkkasin ja yritin epätoivoisesti ottaa videoita kentän lamppujen valossa. En onnistunut kovin hyvin.. :P Jetteri hyppäs tosi näpäkästi, vaikka kielsikin pari kertaa tosi häijysti. :D

LA aamu - Kamin tuuppailua by Vilja, me kopistettiin Marikan kanssa istunnasta ja kuvailtiin. Vilja läpiratsasti Kamin ja opasti Marikaa.

          ilta - Kouluvalmennus by Vilja, minä Jetteriraksulla. Opin ihan hurjasti!!! :o Harjoittelimme istuntaa, temponvaihteluita ja käynti-laukka -siirtymiä. Ihan huippua.

SU - Estetunti Marikalle ja Kamille, yksittäisiä estetehtäviä 70-90 cm. Kentän pohja oli kovin liukas, joten se niistä radoista. Minä kuvasin ja yhdessä opetettiin Viljan kanssa. Vilja piti mulle ja Jetterille vielä vähän koulutuntia sulkutaivutuksien kanssa. Oppihan se Jetteri! :) Iltapäivällä oli tarkoitus vielä kokeilla rekiajelua, mutta lumipyry pilasi homman.

Niin, tosiaan, sitä Nerkoolla pidettävää kouluvalmennusta ei ollutkaan, mutta sain ehkä jopa parempaa? Opin ihan hurjasti Viljan opetuksessa, jälleen kerran (ja hänhän on opiskelemassa ratsastuksenohjaajaksi sitten).

• Varpaiden täytyy osoittaa suoraan eteenpäin. Nilkkaa pitää kääntää pohkeesta asti (aluksi meinas ihan kipeää tehdä, niin paljon piti vääntää) ja antaa jalan levätä koko matkalta kyljessä --> hyvä pohjetuntuma
• Lonkkaa täytyy viedä taakse, reittä pitää siirtää taaksepäin ja venyttää alas.
• Kuvittele, että kallistat lantiota niin, että istut hieman häntäluun päällä --> joustoa istuntaan
• Venytä niskaa suoraksi --> Ryhti paranee
• Kevennä ravia käyttämällä keskivartaloa, liikutat lantiota eteen-taa sen sijaan, että nostelet koko kroppaasi --> jalat pysyy polvesta alas paikallaan!
• Ota niin lyhyt ohja, että vois viedä käsiä eteenpäin helposti ilman, että ohja vetää pyykkinaruksi. Myötäykset pitää tehdä hitaasti, että sisäohja ei heilahtele löysäksi, vaan tasainen tuntuma säilyy 
• Takaosan saa aktiiviseksi siirtymillä askellajien välillä (peruutus - laukka) ja sisällä (kokoaminen voltilla - lisäys suoralla). Mitä enemmän eroa, sitä enemmän ponnua takaosassa. 

Varsinkin noiden istuntavinkkien takia Jetterin ratsastaminen oli tosi tehokasta. Aluksi oli vaikea säilyttää oikeaoppinen istunta ja tasapaino yhtä aikaa, ja se teki jopa kipeää nilkkoihin. Mutta kyllä hemmetti vie hevonen toimi!!! 

Lisäksi temppukoulutimme Jetteriä kimpassa lauantaina. Maastakäsittelyä tein, väistöjä ja peruutuksia, mutta lisäksi opetimme jalannostoa ja kumarrustempussa laskeuduttiin selästä alas. Videomateriaalia tuli siitä ja muutenkin koko viikonlopusta erittäin kiitettävästi, mutta ne on nyt Marikan kamerassa kaikki.... Myöhemmin tulee sitten! :)

Jetteri piehtaroi onnellisena kovan treenin jälkeen. :)

Vilja sanoi heti Jetterin nähtyään, että sillä oli lihakset kuihtuneet jonkin verran, mitä olin myös itse miettinyt. Hoikassa kunnossa se on, joten päättelimme lihasten katoamisen johtuvan liian pienestä energiamäärästä suhteessa treeniin (4-5 krt/vko hikitreeni). Eikun kaura-annosta kasvattamaan, ja lisäksi sokeripitoista melassivettä treenin jälkeen! Se on hevosten mielestä ihanaa herkkua. :)

Rakas pikku hevoseni

Vaati kovasti rohkeutta seurata minua tuohon kuistille.
Hui kun elämä on jännää.

Kuvassa on Jetteri maanantai-iltapäivänä odottelemassa etukuistin edessä, että saisin hanskat napattua eteisen pöydältä. Oli niin kovin pelottavaa kävellä tuohon kaiken tavaran viereen... Voi pikkuista. :) Kiva lenkki oli, hömppäiltiin, ratsastettiin ihan kunnolla ja välillä mennä revitettiin ihan täysiä. Wuhuu! Jetteri oli hirmu kiva. Käynnissä se nyt oli aika ylivirkeä ja käveli yhtä reippaasti kuin olisi normaalisti ravannut rentoa tahtia. Ihan höperö poni.

Täällä on aika paljon käynyt tuntiratsastajia, ja ite olen pitänyt pitkästä aikaa enemmän tunteja. :) Jetteri on ollut vähän tempukas vieraiden ihmisten kanssa... Ei se yleensä tee niin! Muiden harjatessa se luimii ja ravistelee ärsyyntyneenä päätään. Minun kanssa ei ole mitään. Ihmettelen kovasti, tuo ei ole normaalia... 

Jossain välissä joku päivä ratsastin Jetterillä oikein kunnolla koulua, en muista milloin, mutta oli tosi hyvä mennä. Nyt taitaa olla joku noususuunta menossa? Tänään vedin Jetterillä vain 25:n minuutin "kevyen" treenin ilman satulaa, ja sain siinä ajassa sen kulkeemaan upeammin kuin pitkään aikaan! Koko ajan alhaalla pyöreänä ja avuilla, muotoa saaattoi koota ja askelta pidentää, ihan miten mieli teki... kaikissa askellajeissa. Aluksi oli vähän vaikeaa, mutta viimistään laukannostojen jälkeen Jetteri vertyi ja alkoi kuunnella. Sisäpohjetta piti käyttää urakalla, mut kun sen sai läpi, niin olipas kevyt siellä mennä. Ihanaa. :)

Viikonloppu menee jälleen Viljan ja Marikan kanssa! Sunnuntaina olisi ehkä kouluvalmennus edessä Nerkoolla. Saa nähdä miten hepat riittää meillä kotona, kun se ehkä tärkein ei ole enää täällä...

Täydellinen päivä maastolenkille!!!

Abin elämä on oikein mukavaa. Sillä aikaa kun te muut riuduitte koulussa, minä nousin rauhassa, siivosin pari karsinaa hyvän musan tahdissa ja lähdin heppani kanssa pitkälle maastolenkille! Menin riskillä ilman satulaa, viime kerrasta on vähän taukoa. Pompinkin sitten sen verran, että olisi urheilurintaliiveille ollut käyttöä... :s

Jetteri oli innokas menemään, ylläri. Enimmäkseen annoin sen hömppäillä vapaasti, mutta pyytäessäni se pyöristyi tosi nätisti kaikissa askellajeissa. Laukassa se oli välillä ihan huippu, kun se suorastaan pomppi eteenpäin upeassa muodossa! Kunnon keskilaukat! :D Humputtelimme sitten pitkin lumisia teitä upeissa maisemissa. Välillä Tahko-vuorikin näkyi korkean mäen päältä! Oli todella kaunis kevätpäivä. :)

Viiru-muru päivää paistattamassa!

Anna minulle voimaa

Jetteri on ihana. Olin tänään pikkusiskoni kanssa heppailemassa, opetin häntä ensin vähän itse, jonka jälkeen ratsastin itse Jetteriä. Vastalahjaksi opetuksesta siskoni lupautui (tai siis minä kiristin häntä) kuvaamaan ratsastustani. Oon ylpeä isosisko, huippua huomata verisukulaisessa edistystä ja oikeaa hevosnaisen asennetta! :) 

Laukannosto peruutuksesta, vaatii vielä hieman hiomista... Mut hyvää takaosan aktivointia! :)

Olipas aivan huikeita hyppyjä...

Jetteri tykkää hypätä, mut kun se ei ihan osaa. :D

Jetteri oli ihan huippu! Varsinkin laukassa se toimi hienosti, olisi vain pitänyt pyytää siltä isompaa laukkaa. Laiska se ei tod ole, ja siksi usein vaadin listä liian koottua menoa. Ravi tuntui hyvältä, mutta väliin meni vähän etupainoiseksi. Pohkeita pitää käytellä ensi kerralla enemmän!!!

Esteitä oli ihan kiva hypätä pitkästä aikaa! Laitoin Jetterille peräti sen kauhean ruskean yleissatulan selkään, jossa meinaa väkisinkin mennä etukenoon ja pohkeet taakse. Jetteri tykkäsi kovasti hypätä, ja meinasi ottaa aina kunnon kiihdytyksen pikkuiselle in-and-out -sarjalle. Minun tasapainoni oli sitten jostain kumman syystä b-luokkaa... Selässä pysyin, se on aina voitto ratsastaessa. :D Loppukäynnit tehtiin siskoni kanssa tandemilla maastossa.

Tallissa pantiin linimenttiä koipeen

Anna minulle voimaa. <3

In memoriam for ever

Eemeli tykkäsi irtojuoksuttamisesta. Joskus se veti kunnon kiitoa ympäri kenttää iha innoissan, ja minä katsoin leuka auki vierestä.

Kilpailimme monesti kasikympin ja ysikympin radoilla. Empulla oli uskomaton imu esteille, ja uskomaton vauhti. :p

Huumoriveikko. Joulukuusenraadon vetokilpailu Nanan kanssa 2011.

Alkuaikoina Eemeli oli hirveä kaahari laukassa, ja nostot olivat vaikeita. Syksy 2009.

Rippikuva, jonka ottaminen oli vain yhtä tuskaa ötököiden takia. Olin niin ylpeä "hevosenomistaja".

Aina ei onnistunut, mutta aina kun tipuin, Emppu pysähtyi välittömästi vierelleni.

Eemeli oli niin kiltti, sen sydän oli puhdasta kultaa. Ainakin sisimmältään. :)

Tämän hepun kanssa ylitin isoimmat esteeni. 

Niin rohkea. Kaikesta ja joka paikasta mentiin yli. Täysperävaunurekkojenkin ohi.

Viljan kanssa opetimme Empulle paljon sirkustemppuja. Poika oppi  tosi nopeasti, kun oli niin ahne.. :D

Kumarrus oli bravuuri. Kevät 2010.

Uskomattomia maastoreissuja. Valloitimme maailmaa..

Vaikka mistä päästiin yli. Hulluja me oltiin, mutta toisiimme me luotimme paljon.

Luotimme todella paljon.

Sinäkin rakastit kisafiilistä... ja sait melkein aina ruusukkeen!

Ja olin ja olen aina niin ylpeä kun onnistuin kouluttamaan sinut tähän pisteeseen.
Vaikka toivo meinasi lähteä.

Ja sinun ansiostasi opin todellakin ratsastamaan ilman satulaa.

Se oli rakkautta, se oli luottamusta ja onnea.

Nyt... sydän on tyhjä.

Elämä jatkuu, ikävä säilyy ja yhteiset muistot ovat kultaisempia kuin koskaan

Tänään Eemeli haudattiin. Kaunis paikka, koivujen juurella.

Tallilta minua ei saa pysymään poissa. Eilisaamuna lähdin ratsastamaan Jetteriä, keskittyen. Normaalit koulutuuppaukset tein, mutta keskityin erikoisesti käsiini ja pohkeiden yhteispeliin.

Peräänantoon ratsastus: Sisäpohkeella voimakkaasti ratsastaen saadaan heppa kuulolle, liikkeelle ja taipumaan, ulko-ohja on tiukalla tuntumalla vauhtia säädellen, ja sisäohjasta tehdään piiiitkiä, rauhallisia pidätteitä, ja odotetaan, että hevonen myötää. Kun se niin tekee, kädet seuraavat joustavasti hevosen pään liikkeitä palkinnoksi, pohkeet jakavat töitä. Ulkopohje estää takaosaa liiraamasta.

Ja tää toimi. Kun muistutin itelleni miten homma toimii, Jetteri liikkui hienommin kuin pitkään aikaan. Ja lopuksi laukkasimme maastossa. Sen askel oli niin kevyt. Kuin lentäisi.

Valtava suru

Eemeli täytyi lopettaa tänään ähkyn takia. Koko päivä talutettiin sitä äidin kanssa, mutta iltapäivällä se oli niin kipeä, että yritti koko ajan heittäytyä maahan piehtaroimaan, ja sitä täytyi pitää oikein pitämällä pystyssä. Katse oli täynnä kipua. Oli aika päästää irti.

Tätä on niin vaikea uskoa, en tajua. Kyyneleitä ei  voi estää, mutta onneksi täällä ovat yhä Jetteri, Kami ja ystäväni lohduttamassa.

Koulua ja kuvamateriaalia med. hra Esa-Eemeli

Oli tosi upea sää tänään, huomasitteko? Aamulla pidin ystävälleni Ammalle tunnin Jetterillä, saivat treenata laukan lyhentämistä ponnistuspaikan määräämistä varten. Kun kuivaharjoittelua ol itehty pitkillä sivuilla ja puomeilla, lopuksi Amma sai hypätä Jetterillä muutaman esteen. Hän sai kunnian olla eka tuntiratsastaja, joka hyppäsi Jetterillä ekan kerran puolen vuoden tauon jälkeen! :) Ratsukolla sujui tosi hienosti lyhennykset ja hypyt, väliin meno oli tosi hyvän näköistä ja poni toimi!

Ite ratsastin Eemeliä, ja Amma suostui erittäin ystävällisesti kuvaamaan minua superjärjestelmäkamerallaan. Alkuravien jälkeen verrytin Eemeliä laukalla ja aloin sitten työstämään ravia ihan kunnolla. Aluksi Emppu oli kauhee sättä ja yritti vain juosta kädelle painaen, mutta pikkuhiljaa se alkoi kulkea yhä pidempiä pätkiä rennosti ja itseään kantaen. Lopuksi se oli tosi upea... Välillä otin laukkaakin, mutta se oli kyllä aika kaahausta. Kyllähän se Eemeli rauhottui, mutta piti kyllä ottaa suusta turhankin napakasti... Hypättiin vähän yhtä pystyä rata pituussuuntaan leikkaalla, mutta ne kuvat kyllä epäonnistuivat! :D 

Videossa ja kuvissa huomatkaa häikäisevän tyylikäs Marimekon paita (tuli kuuma ja takki piti riisua!) ja pahankuriset jalkani. Kaiken materiaalin on kuvannut Amma, suuri kiitos hänelle! :)

Matkalla esteelle, josta ei kuitenkaan saatu kovin edustavia kuvia... huom. koulusatulalla (y).

Good bye!