Tiistaina läpiratsastin Jetterin hevoskerhon jälkeen, vaikka oli lumituisku ja ärsytti. Onneksi oli Emma seurana, hän sai liikuttaa Eemeliä. Jetteri oli aaaaika vaikea, kuten aina. Sillä ratsastaminen on niin tarkkaa kikkailua että huh! Tein pieniä voltteja ja taivutin Jetteriä reippaasti, väistätin välillä takaosaakin ulos. Jetterin oli pakko vähän keskittyä pikkuvolteilla, niillä ei voi juosta päätä pahkaa. Siitä se alkoi pikkuhiljaa keskittymään ja liikkumaan nätissä muodossa, välillä oli oikein pirun hyvä! :) Eemeli oli aika jyrä taas vaihteeksi, ja käväisin sen selässä tuuppaamassa sitä. Loppukäynnit tehtiin maastossa Emman kanssa.
Keskiviikkona hönäsin, mutta torstaina heppailtiin Sadun kanssa. Pidin hänelle tuntia, ja itsekin vähän taas innostuin tuuppaamaan... :D Ihan lyhyesti vain, että sain vähän Eemeliä kuulolle. Ei mikään täydellisyys, mutta jotain. Ahahaha naurakaa ilmeelle!
Eemeli tallissa ratsastuksen jälkeen, söpö ukkeli :) |
Eemelin jälkeen irtojuoksutettiin Jetteriä Sadun kanssa, vuorotellen. Petteriputte tuli ihan hikeen, saipa kunnolla liikuntaa!
Portin kohdalla piti usein hoputtaa, Jetteri meinasi jäädä siihen kökkimään... |
Eilen saapui Vilja meille, ja Marikakin kävi! Nämä mimmit tosiaan tietävät hölläilyn loppua. Perjantai-ilta aloitettiin kouluratsastuksella, Marika Kamilla, Vilja Empulla ja minä Jetterillä. Eemeli meinasi ensin vain juosta Viljalla, mutta pikkuhiljaa vauhti suli pois ja sitten se alkoi kulkea ihan sairaan hienosti ja oli täysin kevyt kädelle! Uh-huh, oispa ollu kamera. Hienon muodon salaisuus oli temponvaihtelutreeni; laukassa tehtiin lisäys pitkälle sivulle istunnalla ja pohkeella, ja muutama askel ennen lyhyen sivun kulmaa koottiin laukkaa ja tehtiin voltti. Tulipa lisäyksiä, huh huh.
Kokeilin myös pysäyttää Jetteriä suoraan laukasta. Se lyhentää askelta aika hyvin istunnalla, mutta piti ottaa napakasti ohjastakin, että sain sen pysähtymään reippaasta laukasta. Siitä pyysin sitä peruuttamaan muutamia askelia, ja suoraan peruutuksesta laukannosto. Haha, ekalla kerralla meinasin tippua, Jetteri ampaisi suoraan laukkaan kuin raketti! Nauroin ja yritin kehua parhaani mukaan. Mahtava heppa. Ja jalat minun piti opetella pitämään tarpeeksi takana. Ratsastus on tosi epäergonominen laji. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti