Pakkaskauden laiskottelun jälkeen oli vähän tahmean olosita painua tallille. Ei ihan meinannut napata näin ekalla kerralla. Silti oli vähän niinku pakko, sillä lauantaina 11.2. on luultavasti estekisoihin lähtö! Jesss! Kun ne koulukisatkin peruuntuivat järkyttävän pakkasen takia, niin motivaatio on melkein kohdillaan.
Eemelin kanssahan minä sinne aion lähteä, joten otin sen kanssa ratatreeniä. Viime ksi olin sen selässä yli viikko sitten lauantaina Viljan valkassa, hehe... Ja siinä välissä Emppu on ollut hyvin kevyellä työllä. Ei sitten ollut ihme, että se oli niin kuuma! Laukassa se meinasi painaltaa puoliväkisin kauheaa vauhtia, taisi olla niin innoissaan. Minun piti tosiaan olla topakkana, olisi ollut niin hauska antaa vain vauhdin viedä... :D Mutta sitten juostaan päin esteitä.
Se oli ihme että Eemeli pyöristyi niin hienosti nivelellä! Kun väistättelin sen takaosaa ja sain sen rentoutumaan istunnalla, se oli niin upee... varsinkin loppuraveissa se säihkyi. Vau.
Koko estetreeni oli erittäin vauhdikas. Laukannostojen jälkeen otin kahdeksikolla muutamia hyppyjä 70 cm korkealla ja vain reilu puolitoista metriä leveällä pystyllä. Sen jälkeen otin pari kertaa sarjan, ja suunnittelin radan. 70 cm:n rata oli erilainen kuin kuvassa, siinä oli enemmän kurveja. Kahdeksasta esteestä tuli yksi pudotus kapealla pystyllä. :(
Ysikympin rataa varten (ratapiirros!) mentiin sarja kerran, ja sitten menoksi. Emppu oli ihan hullu.... ja minä tykkään liikaa kovasta menosta. Kun 2 estettä viidestä ekasta oli tippunut, otin koko radan alusta! Vihaksi pisti kun olin niin löysä.
Toinen yritys sujui huikean paljon paremmin. Eemeli eteni reippaasti, mutta tällä kertaa kontrollissa, eikä tullut yhtään tiputusta, vaikka okserit olivatkin kovin suuria... Emppu teki valtavia leiskautuksia niiden ylitse. Se ylitti itsensä 9-esteellä, kun viimeinen laukka-askel jäikin liian lyhyeksi. Olin ihan varma, että se kieltää ison okserin juureen ja jäin sitten vain istumaan typerästi selkään, mutta pappa tekikin ihan tajuttoman loikan paikoiltaan taso-okserin yli eikä edes rimaa hipaissut. Vähänkö se oli rohkea, moni muu hevonen olisi lyönyt hanskat tiskiin! Huippuponi :D Upean ysikympin radan vuoksi annoin ratsulleni anteeksi kiusanteonkin... Eemeli nimittäin yritti vähän väliä kaataa estetolppia, kun minä yritin hiki päässä nostella jäisiä puomeja. Tuli ärähdettyä aika montakin kertaa... Aina Empun huumori ei vaan jaksa sytyttää, vaikka se onkin aika hupaisa. :P
Omaan ratsastukseenikin olen ihan tyytyväinen, mutta istuntaa pitää käyttää vielä enemmän jatkossa pidätteiden sijaan. Tuntuu niin vaikealta hallita tuota Eemeli-jyrää pelkällä istunnalla ja pohkeillaaaa... no treeniä treeniä vain. Myötäykset olivat sitten ainakin priimaluokkaa, en jääny yhdessäkään megahypyssä suuhun roikkumaan! :)
Tykkään ratatreenistä kovasti, se on paljon hauskempaa kuin yksittäisten tehtävien kitkuttelu. Jos keskittyy tarpeeksi, voi saada yhtä hyvät kiksit kuin kisaradalla! Rakastan sitä tunnetta, kun veri on täynnä adrealiinia, sydän hakkaa täysiä ja Eemeli on 100 % mukana hommassa, vähintään yhtä innokkaana kuin minäkin aloittamaan kilpailuradan hyppäämisen. Lauantaina odotellessa... <3
Vaikka olin jo iha väsynyt viikonlopun ja varsinkin Eemelin jäljiltä, patistin itseni irtojuoksuttamaan Jetterin. Poika oli ihan innoissaan: se lähti itekseen laukalle, heitti pukkeja, esitteli upeaa koottua ja lisättyä laukkaa, ja niin upeaa ravia, että melkein tuli ylipainoinen arabiori mieleen. :D Joo, sillä oli hauskaa, ja minulla myös! Väsyttää vaan. Nyt nukkumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti