En minä sinun täydellisyyttäsi voi tavoittaa

Tänään pistelin menemään Jetterillä ilman satulaa. Maastoon oli tarkoitus lähtee, mutta innostuin pikatuuppaukseen kentällä. Ravi oli aika tahmasta, kun yritin liian nopeasti saada Jetterin kuulolle ja sittenhän se meni ohjasta roikkumiseksi. Laukka oli sen sijaan ihan asiallista, mut silti nappasin välillä luvattomasti sisäohjasta... 

Ihan liikaa tällaista menoa; hevonen etupainoinen ja jännittynyt,
ja minä roikun sisäohjassa. Hävettää.

Jetteri on niin VAIKEA. Tai sanotaanko haasteellinen. Niin, saahan sen laukkaamaan melkein vaikka nurinperin kun vaan voimaa käyttää, mutta se on ihan väärin. Jos sen oikeasti haluaa saada kulkemaan hyvin, täytyy kikkailla; Jetteri pitää saada rentoutumaan, jotta se kuuntelisi istuntaa ja pienen pieniä pidätteitä, eikä stressaantuisi pohjeavuista. Huoh. Mutta kun se on niin energinen, niin innokas, sen kanssa täytyy tehdä pirusti töitä että sen saisi keskittymään ratsastajaan. Jos otan liikaa ohjasta, niin se on silleen "Aaaaaaah se kiduttaa minua! Se tappaa mut!" tai "Voe hemmetti kun minä haluun juosta ja tuo heppu tuolla selässä säätää jotain ihan pöljyyksiä..." 

Joskus tulee täydellisiä hetkiä. Jetteri liikkuu pitkin, rennoin askelin, kokoaa itseään pienestä istuntani muutoksesta ja tuntuu ja näyttää aivan uskomattomalle. Sellaisina hetkinä en ole kaukana taivaasta. :)

Maastossa oli kiva jytistellä menemään, ja Jetteri sai ehkä vähän niitä loppumattomia energiavarojaan purettua! Nelistettiin useampaankin otteeseen, mutta välillä vedettiin sitten passagenalkeita, tarkoituksellisesti kuitenkin. :)

Saksanpaimenkoiramme Nana tuli kotipihalla vastaan tähän tyyliin: 

Jetteri maaston jälkeen. Tuli aika hikeen. :D

Sitten tuli aika palkita ratsuni hyvin tehdystä työstä. Tämännäköiset hepat saavat herkkuleipää:

 Tämännäköiset hepat EIVÄT saa herkkuleipää:

Mitä Jetteri opit tästä päivästä?! Ähäkutti sulle vaan :D
Noo sai se herkkua. Kunhan ensin vähän suostutteli minua.

Illalla vielä pidin ratsastustuntia hyisessä viimassa, ja ihan pikkaisen ratsastin myös Eemeliä tuntilaisen lähdettyä. Ja iltatallin hoidin toki.