keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Eemeli 110 cm

Tässä kuva viiime lauantai-illalta, illalla jaksoimme raahautua Marikan ja Viljan kanssa vielä estetreeniin. Marika hyppäsi Kamilla ja Vilja ah-niin-ihanalla Eemelillä. Eikä ratsastaja huolinut ratsulleen edes olympioita suuhun lämpimistä suosituksistani huolimatta, vaan pisti ex-ravurisuokille nivelkuolaimet. Ja epäilyksistäni huolimatta vauhti pysyi muakvasti kasassa, no problem! Siistiä, joku osaa ratsastaa tuota puttea. Pitkästä hyppytauosta huolimatta Viljalla oli istunta kunnossa, ja lyhyt myötäyskin parani nopeasti. Laitoin ratsukot hyppäämään erilaisia ratoja, jossain välillä oli seuraavanlainen sarja: 

Pysty - 4 laukka-askelta - pysty - laukka-askel puomin yli - pysty. 

Tuo lyhyt pysty-puomi-pysty- väli oli hyvä Kamille, sillä sen laukka ei ole vielä puhdasta kolmitahtista menoa. Tuo väli paransi menoa selvästi, pitää valkata Marikaa jatkossakin vastaavilla tehtävillä! 

Lisäksi hevoset hyppäsivät pitkiä oksereita (pitkän sivun rengasokseri oli haastava) ja lävistäjällä olevia pystyjä, joille piti ratsastaa kunnollisilla reiteillä, ja lopuksi Vilja hyppäsi 90-110 cm rataa. Pari kertaa Eemeli yritti vedättää Viljaa, mutta kun hän oikeasti keskittyi, niin yli mentiin niin, että kisoihin vaan. Tuli itellekin hinku hyppäämään sitä menoa katsellessa. Tuossa kuva  metrikympin okserista:

Pikku-Emppu ja iiiiiso este.

tiistai 29. marraskuuta 2011

Kirjahyllyntäytettä ♥

Kuva: bookplus.fi

Eilen löysin kirjastosta kunnon hevoskirjan, nimeltä Carolyn Hendersonin kirjoittama kirja Hevosen varusteet - ratsastajan käsikirja. Se esittelee tosi monipuolisesti ihan kaiken maailman heppakamat, pinteleistä apuohjiin, kertoo myös niiden käytöstä ja antaa "asennusvinkkejä". Ja vielä löytyy kaikkia ihan ihmeellisyyksiä, uutuuskuolaimia ja de gogueita. Eikä ole mitään aloittelijoille tarkoitettua diipadaapaa, vaan tosiaan asiaa, runsailla kuvilla varustettuna. Minua kiinnostaa eniten kankilla ratsastuksesta kertova  muutaman sivun pituinen juttu, mutta kyllä tässä kirjassa tutkittavaa riittää! Jos vaikka sais vähän vinkkiä ratsastukseenkin.


Tuossa on toinen erikoisempi hevoskirja; Hevosen kanssa, kirjoittanut Tuire Kaimio. Tuo kirja on selventänyt minulle hurjasti hevosen käytöstä, ja sen syitä, ja opettanut minulle eläinten (ja ihmisten :D) kouluttamisesta valtavasti. Aika teoriapainotteinen paketti, mutta siinä onkin sitten joka lähtöön asiaa. Auttaa niin ratsastuksessa, "ongelmahevosten" kouluttamisessa, varusteiden sovituksessa, hevosta uhkavien mörköjen hävittämisessä, ravihommissa, temppujenkoulutuksessa yms. yms. Vaikka miten paljon. Suosittelen ihan kaikille hevosihmisille!

***
Maanantai-iltana kävin vielä ysätäväni Sadun kanssa ratsastamassa. Kenttä oli yhä umpijäässä, joten kunnon ratsastushetkestä oli turha haaveilla, niin lähdimme sitten maastoon ilman satulaa! Oli melkein pimeää, mutta luminen tie erottui hyvin, ja hevoset näkyivät tummina möykkyinä. Taivas oli kuitenkin kirkas, ja täynnä tähtiä! Linnunratakin näkyi, ja tähdenlentoja vilahti muutaman kerran. Upeaa. Käveltiin koko matka kotitien päästä päähän, ja kolme varttia meni jutellessa. Jetterin ohjista piti vain koko ajan tehdä pidätteitä, sillä on niin paljon sutjakampi askel kuin Eemelillä. Ja se hönö heti alkoi liikkua pyöreänä, ei ois tarvinnut! :D Hassu poni. Karsinassa se nuoleskeli kauheasti huuliaan. Epätavallista. :/ Muuten hän ja Eemeli olivat oikein hyvinvoivia!

maanantai 28. marraskuuta 2011

Tehoviikonloppu jäi aika lyhyeen...

Eilen sunnuntaina oli tarkoitus opettaa Jetterille piaffin alkeita ja meidän koko jengin, minä, Vilja ja Marika, piti käydä maastossa kimpassa ilman satulaa. Sunnitelmat menivät enemmän kuin poskelleen. Aamulla Vilja meni Eemelillä, ja tippui kivikovaan maahan. Eemeli oli hyvä setä, tippuminen ei ollut sen syytä. Se pysähtyikin heti ratsastajan kadottua selästä, ja jopa meni lähemmäs tarkastamaan, onko tämä vielä hengissä. Jos kentän pohja olisi ollut pehmeä, mitään ei olisi käynyt. Hiekka oli kuitenkin jähmettynyt tosi kovaksi, se oli pahempaa kuin asfaltti... Sittenpä meni loppuilta odotellessa lääkäriä laitoksella... ja odotellessa... ja odotellessa. Ja sitä odotelua kesti iltayhdeksään saakka, jolloin oltiin vasta kotona. Suokkipojat siis saivat vapaapäivän, ja Marika joutui menemään yksin maastoon Kamin kanssa.

Jetterin jalka kesti hyvin tehotreenit, jee! Se ei kuitenkaan kovin nauti hoitamisesta, sitä lähinnä taitaa ärsyttää minun läsnäoloni. Luulen, että se johtuu siitä, kun vietän eniten aikaa sen selässä ja vaadin sitä tekemään töitä. Pitää pyhittää enemmän aikaa Empun ja Jetterin hoiteluun ja pelkkään oleskeluun niiden kanssa. Voi olla vähän haasteellista, minun vuorokauteni on liian aikataulutettu... mutta vähän yritystä peliin, nii hyvä tulee!

Eilisiltana satoi jälleen lumet maahan! Saisipa tuo kenttä vähän kuorrutusta, niin ei olisi niin hirvittävän kova. Ei siinä pysty ratsastamaan kuin vain käyntiä. 

lauantai 26. marraskuuta 2011

Tehoviikonloppu osa 1!

Vilja ja Marika tulivat meille eilisiltana, jee! Painuimme saman tien tallille laittamaan hevosia kuntoon ratsastusta varten. Tuuppasimme kaikki "omia" hevosiamme; mulle Emppu, Viljalle Jetteripoika ja Marika meni Kamilla. Siellä sitten tuupattiin kimpassa, naisillakin meni hyvin ratsujensa kanssa. Vilja antoi meille kaikille tehtäväksi ratsastaa sisäpohje läpi pidättämällä ulko-ohjasta ja väistättämällä takaosaa sisäpohkeella. Ja sitten myötäys sisäohjasta, jos heppa toimi. 

Vilja on ihan huippu, opin aina hurjasti, kun hän on meillä käymässä. Eilisillan tunnilla hän huomautti, että sahaan ohjilla. Ai että mitä?! Joo-joo. Kun teen pidätteen ulko-ohjasta, otan saman tien kiinni myös sisäohjasta. Ja sisäohjan pidätteet olivat surkea nytkyttelyä, pitäisi tehdä pitkiä pidätteitä ja vaatia hevosta ensin myötäämään. Fail. No siinä sitten väistättelin Eemeliä ympyröillä ja keskityin käsien oikeaoppiseen käyttöön. Ja Eemeli toimi aika hyvin, pyöristyi hetkittäin kauniisti ja vieläpä, kun sillä oli nivelet suussa! Hieno jätkä. Olympiakuolaimia en taida enää itse käyttää ollenkaan. Alunperinhän ostin ne juuri Viljan vinkistä, kun Eemeli oli niin kauhea kaahari ja kovasuinen. On se vieläkin vähän, mutta se pystyy  kokoamaan itseään.

Tänään oli sitten se kunnon kouluvalkka. Vilja kopisti minua ja Marikaa kovasti, mulla oli Jetteri ja Marikalla Kami. Ratsastimme sisäpohjetta läpi. Jetterin kanssa piti käyttää alussa raippaakin, kun se ei reagoinut pohkeeseen. Vaikka löin pelkästään reiteen, Jetteri stressaantui ja veti välillä paikallaan jopa laukkaa. Tavallaan hyvä, ainakin näkee että se pystyy kokoamaan laukkaa äärimmilleen! Pikkuhiljaa se siitä rentoutui, ja uskalsin mennä sitä hirveän vaikeaa harjoitusraviakin, kuntuu niin että en osaa istua siinä rauhassa rentona. Se sitten sujuikin välillä ihan asiallisesti, noissa videoissa ei ole mitään upeinta laatua, mutta keskiravit pitkällä sivulla on kohtalaiset, samoin avo- ja sulkutaivutukset ravissa! :) Laukasta tykkäsin, vaikka takaosa lagasikin välillä. Jetteri pysyi kuitenkin hienosti alhaalla ja rentona. Jee. 

Tehtiin Viljan kanssa muuten huiput pintelipatjat Jetterille Eemelin pinkistä, vanhasta satulahuovasta! Tulipas hyvät! :D Saatiin idea siitä, kun Jetterin "kipeän" etusen takaosassa oleva rupi alkoi kuoriutua pois, ja alta paljastui haavaihomikälie. Pistettiin desinfiointiaine Terramyciniä ja vanutyyny väliin, ja hyvä paketti tuli! Jetteri saattaa olla jotenkin allerginen noille linimenteille, tai sitten villapintelit vain hankaavat jalkaa, veikkaan. Joka tapauksessa aion kylmätä jalkaa vain vedellä, se on jopa vähän tehokkaampi kylmääjä kuin linimentti.

Tuossa alla parit videot, laukantyöstämistä ja pienenpienet ravinlisäykset.



Vilja vielä ratsasti Eemeliä. Aluksi oli vaikeaa, mutta gramaanien pukemisen jälkeen se kulki tosi hienosti! Sitten Emppu avin kulki liian läheltä aitatolppaa, ja Viljan polvi hajosi... aijjai. Minä sain siten nousta selkään, ja Vilja piti tuntia. Hyvinhän tuo meni, Eemeli meni tosi upeasti! Ihanassa muodossa, pehmeänä, vetreänä ja kevyenä kädelle. Ihana.

Illalla vielä esteratsastusta! Wuhuu! :)

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Haaste & heppailupäivä

Blogihaaste!

Säännöt ovat seuraavat:

a) Kiittää haasteen antajaa: Kiitokset Jolandalle!

b) Nämä blogit haastoin mukaan:
http://alifespentdoingnothing.blogspot.com/
http://vvvito.blogspot.com/
http://rambojaemmi.blogspot.com/
http://er-veller.blogspot.com/
http://oskarinelamaa.blogspot.com/
(vain viisi, mutta saa riittää)

c) Ilmoittaa näille kahdeksalle haasteesta

d) Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään


Asiat!

1) Olen nyt onnellinen. Varsinkin sen jälkeen, kun löysin poikaystävän. <3

2) Yllämainitusta asiasta johtuen minulla ei ole niin paljon aikaa hepoille, mutta kun heppailen, niin heppailen ihan urakalla!

3) Haluan uuden kännykän tuon muovisen lelun tilalle.

4) Minulla vaihtelee, kumpi hevonen on mielessäni ykkössijalla. Useimmiten se on Jetteri (sori Emppu, kyllä sinäkin oot ihana).

5) Eniten käyttämäni sivusto on Facebook, lisäksi käytän paljon Messengeriä. En ole kuitenkaan ihan riippuvainen! :D

6) Pidän tosi paljon valokuvaamisesta, olen koukussa. Välillä kun olen onnistunut hajottamaan kamerani, olen ollut ihan tuskassa. Ne olivat kauheita aikoja.

7) Tykkään ruuasta (onneksi liikun paljon), mutta en ole itse mikään ammattilaiskokki. Perusruokia osaan tehdä, mutta en osaa soveltaa.

8) Oon alati huolissani Jetteristä. Onneksi se vaikuttaa terveeltä!


Sitten kuulumisia. Eilinen iltapäivä meni kokonaan hevosten parissa! Kun pääsin koulusta, kävin nappaamassa Emman meille ja lähdimme pistämään Eemeliä ratsastuskuntoon. Se oli aika hapan. Luulen, että se johtuu siitä, että vietän sen kanssa liian vähän aikaa... sillä kertaa harjasin sitä rauhassa, paijailin ja silittelin. Herkuilla en rupea lahjomaan. Minulla on sellainen taktiikka, että jos aion antaa namin, hevosen pitää höristää korviaan ja olla hamuilematta. Luimistelijat jäävät auttamatta ilman porkkanaa!

Söin pikasesti, ja sitten Emma alkoi pitää minulle estetuntia. Istunta oli toki kauniisti sanottuna perseestä, keikuin etukaarella/jäljessä hypyissä ja suusta kiinni, nämä perinteiset. Esteistä päästiin silti ihan kivasti yli.  Pikkuhiljaa sain itseni tasapainoon selässä, kun ajattelin, että repäisen takamuksen taakse ja kädet eteen hypyn aikana. Toimi! Sitten kun vielä maltoin istua ihan esteen juurelle saakka, niin olin tyytyväinen! :D Kun hypyt alkoivat sujua, menin muutamia ysikymppisiäkin. Loppuraveissa Eemeli meni jälleeeeeen hienosti pyöreänä ja kuunnellen, takaosaa se ei juurikaan yritä liirata. Välillä se yrittää rynnistää kuumuneena eteenpäin, mutta sitten vaan napakka pidäte, istunnalla jarrutus ja myötäys, niin toimii. Kiva Embe. :)

Sitten tulikin jo ekat heppakerholaiset, annoin heidän ratsastaa Empulla ilman satulaa loppuverkat kentällä. Itse kerhossa harjasimme hevosia, Eemelistä hiet pois tarhaan loimitettuna, ja Kami ja Jetteri pistettiin ratsastuskuntoon ja karsinaan odottelemaan ratsastusta. Kerholaistytöt saivat vielä puhdistaa heppojen kamat ja harjoitella loimittamista. Minusta kerhon pitäminen on kivaa, pikkuneidit ovat aina niin innokkaita oppimaan uutta, ja tosiaan tykkäävät puuhastella hevosten kanssa. Mikä asenne! :)

Kerhon jälkeen liikutin Jetterin vielä. Kenttä oli melko kova, mutta lumi pehmensi sitä vielä. Alkuraveissa taivuttelin Jetteriä ahkerasti. Se yritti perinteisesti ensin höntsäillä vaan, mutta alkoi sitten kulkea tooosi hienosti. Laukassakin se pyöristyi aika nätisti. Alkuverkkojen jälkeen alkoi siirtymisten harjoittelu, oli kyllä vaikeaa... Taisin nipottaa liikaa, ja Jetteri reagoi aika huonosti ja eikä kulkenut kuolaimella. Ärsytti. Välillä tuli  oikein nättejä ravinnostoja käynnistä ja siirtymiä laukasta raville, mutta... Noo, Jetteri oli kuitenkin ihan ok tauon jälkeen. :)

Pistin vielä hepat talliin, annoin ruuat niille ja harjasin vähän hikistä Jetteriä sen syödessä. Tykkäsihän se, oikein mukavan rentouttavaa puuhaa. Yhdeksän jälkeen menin sitten sisälle. Väsytti. :D

maanantai 21. marraskuuta 2011

Pääkallokelit

Viime yönä satoi ensilumi, siistiä! :D Sitten vaan oli kauhean liukasta... ja hevosilla kun ei ole vielä hokkikenkiäkään. Laitumellakin ne meinasivat liukastella kävellessään, raukat. Ratsastukset jäivät taas sitten siihen. Sunnuntaina kenttä oli niin kova ja jäinen, että Marika ei ratsastanut hevosia. Lauantaina hän teki kevyet koulutreenit Eemelin ja Jetterin kanssa. Perjantaina pari ystävääni liikuttivat putet, Empulla esteitä ja Jetterilllä kevyt käyntimaasto. Oon sen jalkojen kanssa tosi varovainen, se ei onnu, mutta jalka turpoaa jonkin verran rasituksesta. En halua tuhota sen etusen jänteitä lopullisesti... 

No hoitelin karvaturreja sitten tänään muuten. Paijailin niitä pitkään laitumella ja katselin, kn ne popsivat heiniään. Niille on kaikille kasvanut jo muhkea talvikarva. Sekä Jetteri ja Kami ovat tummuneet paljon, kuten noista alla oleista kuvista näkee! Kami on lähes sysimusta, ja Jetterikin näyttää tumman suklaan sävyiseltä, kesällä se oli pikemminkin maitosuklaan värinen. Suklaapoika.

Ensi viikonloppuna tulee Vilja käymään! Luvassa on siis hurjaa treenamista ja hulluttelua, katsotaan mitä tällä kertaa keksitään... ja toivon kyllä sydämestäni että 1) Jetteriltä ei lähde kengät jalasta, ja 2) Sää on parempi kuin loistava.


"PLEASE GIVE US SOME FOOOOOOOD..."
"Omomomomom"
Luminen kenttä, uusi aita ympärillä!
Ja oho, kolmentuhannen kävijän raja rikki. Kiitoksia kovasti kaikille vierailijoille! :)

perjantai 18. marraskuuta 2011

Tuntienpitoa ja opettajakin pääsee välillä hevostensa selkään

Hepparintamalla meinaa olla vähän hiljaista tällä viikolla. Maanantaina opetin, ratsastaja sai harjoitella Jetterin kanssa laukkaamista. Jetteripoika on laukkaan ja laukannostoharjoitteluun mainio opettaja, se laukkaa mielellään, mutta mitä tahansa pohkeella säätämistä se ei tajua. Tunti sujuikin oikein hyvin, kenttää ympäri laukassa ja paljon nostoja. :) Ja suklaapojallakin oli mukavaa loppujen lopuksi, vaikka se olikin aika hapannaama karsinassa.

Tiistaina Eemeli pääsi/joutui tuntikäyttöön, ystäväni Maria sai myös treenata laukannostoja. Samalla tunnilla ratsasti myös Kamin vuokraaja. Sielläpä sitten kimitin ohjeita. :P Opettaminen on kyllä mukavaa, pidän siitä useimmiten kovasti. Ainoastaan tosi väsyneenä se on rankkaa. Ja jos joskus joku Eemelinjunttura innostuu riepottamaan ratsastajaa, eikä tottele, silloin harmittaa ratsastajan puolesta.

Keskiviikkona ratsastin itse Eemelillä, annoin siskon mennä ensin vähän sillä. Parit laukatkin onnistui nostamaan kuukauden ratsastustauon jälkeen! :) Sain pikkusiskoni nostelemaan puomejakin, hahaa. Tuuppasin eka vähän ravissa juntturaheppaa. Ensin se meinasi vain jyrätä lapa edellä, mutta sain sen heti kuriin ja pyöristymään! Herranjestas, miten se on kehittynyt, kun oikein ajattelelee. Kesällä se vasta käväisi pikkuhetkiä pyöreänä, mutta toissapäivänä se kulki ravissa pyöreänä koko ajan. KOKO AJAN. <3 Omg. Ja taas ne loppuravit, niin pitkä ja reipas askel. Ihanaa.

Estepuoli meni mun puolesta sitten kökömmin. Emppu hyppäsi rehdisti kuten aina, vähän meinasi puskea lapa edellä laukassa, mutta pikkuvikoja... Minun istuntani on kaiken vaikeuden ydin. Olen joko a) hypyssä mukana ja etukaarella, ohja löysänä, tai b) ylävartalo pystyssä, hypystä jäljessä ja suussa kiinni. Alkaa ärsyttää aina, kun olen niin huono, mutta pitäisi vain enemmän harjoitella enemmän hyppäämistä, ei siinä muu auta. Eemeli oli kuitenkin oikein hyvä.

Eilen torstaina Emppu oli taas tunnilla, Amma ratsasti. Pistin ratsukon harjoittelemaan laukannostoja käynnistä, ja kavaletteja saivat myös harjoitella. Hyvää harjoitusta myös Eemelille! Amma sai ratsunsa myös välillä pyöristymään, hienoa! :) Se ei ole nimittäin yhtään helppoa, kun kyseessä on Emppu.

Minun piti ratsastaa Jetterillä jo keskiviikkona, mutta sen vammainen jalka oli hieman lämmin, enkä halunnut ottaa mitään riskiä. Eilen torstai-iltana kenttä oli aika kovaksi jäätynyt, mutta jalka oli aika hyvä, joten taivuttelin suklaapoikaa vähän (tai vähän enemmän) käynnissä. Se oli hyvä ratsastus; Jetteri vetristyi nopeasti, ja sain taivutettua sitä reippaasti koko vartalosta. Tein myös avo- ja sulkutaivutuksia, vaihtelevalla menestyksellä. Avot ovat nykyään vaikeamman tuntuisia (hassua), sulut sujuivat ihan helposti ja poikitusta pystyi säätämään niin paljon kuin halusi. Kun Jetteri taipui avotaivutukseenkin hyvin, vaihtelin pitkällä sivulla avosta sulkuun. Korkeatasoista koulua, hihi. :) Hieno Jetteri. Pohkeenväistöäkin menin, ja reippaasti astui ristiin. Amma halusi jäädä katsomaan tuuppailuani, ja auttoi sitten minua iltatallin teossa. Kiitos hänelle!

tiistai 15. marraskuuta 2011

Hepat kulkee ja elämä hymyilee :)))

Pahoittelen päivitystaukoa! Kiireistä on ollut, ratsastustunteja olen vähän pitänyt ja heppakerhokin oli viime viikolla.

Oli ihana viikonloppu! Lauantaina liikutin Eemelin vähän väsyneenä, en mitään ihmeellisiä jaksanut vääntää, pistin vain olympiat suuhun ja sitten ilman satulaa tuuppailemaan. Eemeli oli tosi kiva! Takaosa pysyi reitillä, ja se kuunteli yllättävän hyvin. Laukatkin onnistuivat. Oikea kierros oli tosi hyvä, mutta vasemmassa kiekassa tein vähän nostoja, ennen kuin aloin kunnolla työstämään laukkaa, Emppu kun siinä kierroksessa alkaa niin helposti kaatumaan sisäänpäin. Sain kuitenkin sen tasapainon kuntoon, eikä heppa painanut ohjalle. Annoin Eemelin laukata vähän vapaasti löysillä ohjilla. :D Se oli ihan innoissaan, kovaa vauhtia veti kenttää ympäri! Loppuraveissa vielä tuupattiin hienosti. Kun Eemeli tuntui olevan oikeasti kuulolla, annoin sen pidentää askelta. Eikä se alkanut edes puskemaan lapa edellä, vaan tasapaino säilyi ja oli mahtava fiilis. Minä vaan nauroin onnesta selässä, kun Eemeli esitti elämänsä hienointa ravia!

Sunnuntaina palkitsin meidät hienosta tiimityöstä maastoreissulla. Sää oli aamusta tosi kirkas ja aurinkoinen, täydellistä. Ratsastin kotitietä pitkin maantielle, josta käännyin leveälle, hiekkaiselle sivutielle. Sieltä löytyi lisää pikkuteitä, joissa oli tosi muikeat ylämäet! Laukkasimme Eemelin kanssa kaksikin kilometrin pituista loivaa ylämäkeä. Hirmu hyvää kuntotreeniä vetää tuommoisia reippaassa laukassa. Eemeli olisi halunnut revittää täysillä, mutta hillitsin sitä vähän. Oli kyllä mukava lenkki. Talutin lopuksi Eemeliä vikan kilometrin kotiin, omatkin jalat vertyivät siinä samalla.

Ratsastin vielä Jetterin, Marika lupasi pitää minulle tuntia ja kuvatakin. Viimeksi olin ollut viikko sitten Jetterin selässä, ja yllätyin, miten hyvin ratsastus sujui! Kuvissa istunta ei ollut ihan kauhea, mitä nyt jalkkarit olivat taas liian lyhyet, samoin kuin ohjat, ja varpaat sojottivat välillä ulos. Tein heti aluksi vähän pohkeenväistöä, ja sain Jetterin heti kuulolle! Tietenkin se olisi halunnut juosta hömpöttää vaan ravissa ja kulki alkuraveissa välillä etupainoisena, mutta minulla oli kerrankin asenne kohdillaan; pyysin sitä keskittymään varmasti, mutta samalla lempeästi. 

Harjoiteltiin tuttuja temmonvaihteluja: 10 askelta harjoitusravia keventäen, 10 askelta keskiravia keventäen, 5 askelta keskiravia alas istuen ja seis. Marika oli hyvä ope, hän pisti meidät oikeasti lisäämään askelta. Pysöhdykset onnistuivat varsinkin lopussa tosi hyvin. Laukassa Marika vaati meiltä oikeasti lisättyä laukkaa, tuntui, että voiko tämä hevonen enää tämän kovempaa päästä näin "pienellä" kentällä. Jetteri oli hirmu hyvin kuulolla. Temmonvaihtelut tuovat siitä parhaat puolet esiin, se alkaa oikeasti kuunnella, ja minä osaan pyytää sitä pidentämään askelta. Fiilikset olivat tosi hyvät, ja olin tunnin jälkeen ihan onnessani. Paijasin Jetteriä hyvän tovin, ja annoin sille pari omenaakin. Hyvä ettei ottanut koko kättä herkkuineen kerralla suuhun! :D

Tässä vielä kuvia, copyrightit Marikalle!

Alkuverkasta, oli hieno jo alussa! :)



Ravinlisäys, riittäiskö keskiraviin? 
Lisäys
Keskilaukkaa yrittää esittää




Loppuvenytyksiä

Hihi <3

  
Eemeli oottaa kaveria
On se ihana

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Esteerääkki pimeässä

Jetterillä on vieläkin pehmeä ja tunnustellessa arka etunen. Aijjai... saapa poika ainakin levätä nyt! Raukka heppa. Liikkuessa jalka ei menoa haittaa, mutta jossakin on vikaa nyt.

Eemelillä tosi kovaa estetreeniä tänään. Olin vähän että "yyh, en halua", kun aina, aina se istunta kusee. Aina. Ja tänäänkin... muuten sujui välillä ihan kivastikin, mutta lähes joka hypyssä oli jotain vialla. Joko liian etukaarella tai hypystä jäljessä, ja sitten ohjasta kiinni. Huoh! Kohta teen niin, että en enää ikinä hyppää satulalla, tai en ainakaan niin typerien kapistusten kuin jalustimien kanssa. Haittaa niistä vain on. :P

Eemeli oli kuitenkin toimiva. Alussa taas kränättiin takaosan sijainnista, mutta pitkä alkuverryttely kannatti, kun  sitten sain ulkopohkeella kiinni Empun takaosasta. Laukka oli oikein hyvää ja sujuvaa. Erityisen iloinen olen pitkästä suhteutetusta välistä, jolle sain pidennettyä laukkaa viidestä askeleesta neljään! Lisäksi menimme perusesteiden lisäksi erikoisesteitä: vesiestettä (90 cm korkeimmillaan), rengasta (50 cm) ja keltaisella pressulla päällystettyä okseria (70 cm), eräänlaista laatikkoestettä siis. Kutsuimme tätä keltaista okseria "juustoksi" Marikan kanssa tunteja pitäessämme. :D

Empulla ei tietenkään ollut mitään ongelmia esteiden ylityksessä, siellä vedimme pitkiäkin ratoja puhtaasti ja reippaasti, välillä annoin ratsuni oikaista liikaa. Istunta vain, istunta vain... yyh.

Kuvat ovat huonolaatusia, pöljä järjestelmäkamerani ei osannut tarkentaa kohteeseen kentän kirkkaasta valaistuksesta huolimatta.

Rengas
"Juusto" 

lauantai 5. marraskuuta 2011

Tämä ratsastus on siitä kiva harrastus, että ihan aina voi oppia uusia asioita

Okei, taas tänään hirmu selitykset ratsastuksista, tällä kertaa vain kouluponi Eemelistä. Se oli niin hieno tänään!!! Oikeasti minun piti ratsastaa Jetteri, mutta harjatessani se arkoi vasemman etusen takasivua hieman... tunnustelin sitä vielä, ja välillä se hieman liikutteli kinttuaan. Saipa sitten vapaapäivän. Katsotaan millainen se on huomenna.

Hirveästi alkoi väsyttää viime yön valvominen, mutta onneksi jaksoin lähteä hämärtyvään iltapäivään tuuppaamaan Emppua! Vähän treenasin laukannostoja kahdeksikolla; puomit ravissa lävistäjällä, ja laukassa pääty-ympyrälle ja pyöreäksi ratsastus. Minä en ainakaan saa vielä Eemeliä kokoamaan itseään laukassa kuin hieman parin askeleen verran, mutta tänään onnistuin siinä tavoitteessa jokaisella nostolla! Kehitystä, jee!

Lisäksi treeniohjelmassa oli kolmen laukkapuomin sarja pitkällä sivulla + käännös vinolla reitillä olevalle pystylle. Menihän ihan napakasti ja mallikkaasti, vaikka minä vain matkustinkin selässä esteelle ja annoin Eemelin päättää ponnistuspaikan. Ei, ei näin. :P

Noiden harjoitusten ohella menin joka välissä harjoitusraveissa pieniä ja suuria voltteja, ja yritin pitää taka- ja etuosan samalla uralla (onnistui!). Ja siinä oli se ratsastuksen paras anti! Eemeli oli tosi hyvin kuulolla, ja olin hirmu tyytyväinen sen muotoon. Ennen Eemeli aina alkoi puskea lapa edellä ja menetti heti tasapainonsa, jos ratsastaja antoi sen vähänkin kiihdyttää tahtia. Se kun on niinniinniin ex-ravuria, jäykkä ja mitä vielä, ratsastajakin on karkea. Mutta tänään pystyin antamaan Empulle vapautta, ja se kykeni silti pitämään painonsa takaosalla, eikä painanut ohjalle, vaan oli tosi kevyt ja kuuliainen! Oikeasti, se meni koko ajan pyöreänä, kun pyysin!!! Varsinkin loppuraveissa pappa pidensi rutosti askeliaan, ja sain lähes saman fiiliksen kuin herkän ja energisen kouluratsu Jetterin selässä. Olin tosiaan ällikällä lyöty! Käytin kyllä pitkästä aikaa olympiakuolaimia, ne varmaan vaikuttivat asiaan, mutta silti! Onnessani silittelin, taputtelin ja kehuin suokkipappaa, ennen kuin lähdimme pimeälle tielle tekemään loppukäynnit.

Ihan älytön hevonen. Olen niin iloinen. :)

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Taiteilua Jetterin kanssa ja Empun irtojuoksutus

Eilen ei harmittanut lähteä pimeään ratsastamaan, kentän valot olivat niin hyvät. Pidän tuosta valon väristä, sellainen oranssinsävyinen, lämmin.

Jetteri oli taas tosi kiva hoitaa, sitä pystyy hyvin harjaamaan karsinanovi auki. On se vaan niin suloinen tunkiessaan päätä syliin... <3

Suunnittelin hienon koulutreenin sen Tina Sederholmin kirjoittaman Ratsasta paremmin-kirjan perusteella. Aluksi taivuttelin kovasti, Jetteri tuntui kääntyvän ja taipuvan volteilla huonosti, jopa niin, että sen takaosa lähti välillä liiraamaan! :o Yritin korjata asiaa hidastamalla vauhtia ja jopa pysäyttämällä, mutta olin aika neuvoton... Laukassa oli sama ongelma, mutta Jetteri liikkui siinä paljon rennonpana ja piti hyvin painon takaosalla. Sitten treenasin siirtymäsarjoja: 10 askelta harjoitusravia keventäen, 10 askelta keskiravia (eli askeleenpidennys)  keventäen, 5 askelta keskiravia satulassa istuen ja pysähdys suoraan ravista. Ja Jetteri oli ihan huippu... Hemmetin hienot lisäykset teki varsinkin lopussa, ja oli tosi kevyt kädelle. Välillä ratsastin sen volteille ja taivutin sitä siirtymisten lomassa. Kokeilin laukassa samaa, ja sain ällistyä taas. :D Mikä fiilis. Laukkavoltit kyllä olivat aika tappelua, mutta sitten loppuraveissa sitten tein loivia kiemuroita ja niitä tappeluvoltteja.

Loppukäynnit tein maastossa, vaikka hyvä, että näki edes, milloin mennään ojassa ja milloin tiellä. Sitten olikin tosi kiva, kun parin metrin päästä puskasta lähtee teeriparvi räpistellen lentoon. Jetteri oli ihan huippu, se ei edes sävähtänyt juurikaan! Olin ihan satavarma, että se saisi laakin ja pomppaisi karkuun. Hurja heppa, olin sitten tuplasti iloinen kun palasimme pihalle.

Eemeliä en jaskanut ratsastaa, niin irtojuoksutin sitä. Eemeli tykkää siitä tosi paljon, ja oli eilenkin ihan intona! Se lähti pienestä riimunnarun heilautuksesta raville (pidin siis riimunnarua apuvälineenä), eikä laukkaakaan tarvittu kuin pari maiskautusta. Sitten pappa ei olisi välillä millään meinannut malttaa pysähtyä, kun pyysin äänellä ja kehonkielellä, Eemeli vaan viipotti ihan onnessaan korvat pystyssä kiitoa kenttää ympäri! :D Se vapaaehtoisesti kokosi itseään laukassa ja ravissa, ja viskeli päätään oikein orimaisesti. Se kuitenkin kuunteli minua hyvin tarkasti, kun suunnanvaihtoonkaan ei tarvinnut muuta, kuin että itse vaihdoin riimunnarukättä ja käännyin ympäri Eemeliä vastaan. Poika kääntyi suunnanvaihdoissa pari kertaa ihan kuin pennin päällä ja vaihtoi laukan siinä lennossa. Yllättävän ketterä pappa kyllä oli, tuommoinen vanha suokkiputte. :)

Sitten vähän tuuppasin Eemeliä loppuverkaksi. Sekin poikitti takaosaa toiseen kierrokseen! :o Otin varmaan liikaa sisäohjasta, sillä kun keskityin ulkoavuilla tukemiseen, Eemeli liikkui nätisti kaarevilla teillä. Mutta töitä se vaati kyllä! Pyöreänä se liikkui koko ajan ja oli koko ajan kuulolla. Olin tyytyväinen, ja Eemeli myös, kun sai revitellä kunnolla.

Tänään pidän höntsipäivän heppojen suhteen. Äiti saa mennä Eemelillä maastoon, Jetteri taas pääsee lepäilemään, kun eilen oli niin kova treeni. Huomenna sitten on tunninpitoa jälleen luvassa! :)

MUOKKAUS// No en sitten onnistunutkaan pysymään poissa tallilta, lähdin Eemelin kanssa kuutamomaastolle. Oli tosi pimeää, eteenpäin näki reilu 20 metriä kerrallaan, ojanpientareet nipin napin. No minä luotin Eemeliin ja pisteltiin sitten menemään ilman satulaa tiellä. :) Laukkaakin uskalsin mennä tosi paljon, ei ollut ongelmia, vaikka se olikin ihan riskipeliä. Meillä oli kuitenkin hirmu hauskaa, kiljuin onnesta... Olipa kivaa. Ihana Emppu. :)